Kaverit ja hauska tekeminen vetävät rippileirille myös nuoria, jotka eivät kuulu kirkkoon.
Rippileirille ovat tervetulleita kaikki oman ikäluokkansa nuoret. Kasteella käymisen ja kirkkoon liittymisen nuori voi halutessaan hoitaa ennen konfirmaatiota, jossa kirkon jäsenyyttä edellytetään.
Nuorisotyönohjaaja Jonna Peitso Vuosaaren seurakunnasta kertoo, että seurakunnan rippileireille osallistuu lähes vuosittain nuoria, joilla ainakin toinen vanhemmista kuuluu johonkin muuhun uskontokuntaan kuin kristinuskoon.
”Kaverit ovat tosi tärkeitä, joten heidän kanssaan halutaan päästä jakamaan sama kokemus”, Peitso kuvaa syitä, joiden vuoksi esimerkiksi musliminuori voi tulla rippileirille. Hänen mukaansa erilaisista uskontotaustoista ei ole aiheutunut leirin aikana näkemyseroja.
Pastori Ilmari Syrjälä Helsingin seurakuntayhtymästä vahvistaa, että uskonnottomat ja eri uskontokuntiin kuuluvat nuoret ovat toistuva ilmiö rippileireillä. Helsinkiläisnuorista viime vuonna 65,8 prosenttiä kävi rippikoulun. Rippikouluun osallistuvien määrä noudattaa pitkälle kirkon kuuluvan ikäluokan määrää, kirkkoon kuulumattomat ovat pieni vähemmistö.
Rippikoulu on paikka, jossa nuorten kanssa keskustellaan tärkeistä aiheista ohjatusti. Uskonnottomien ja muihin uskontokuntiin kuuluvien nuorten perheet voivat kokea rippikoulun tukevan nuoren kasvua ja kehitystä.
”Rippikoulun vanhempainillassa tuli mieleeni, että on vähän tilanteita, jossa 15-vuotiaat voivat pohtia elämää yhdessä ja ohjatusti. Rippikoulussa voidaan puhua vastoinkäymisistä tai esimerkiksi läheisten kuolemasta. Tuskin koulussa sellaista on”, uskontokuntaan kuulumattoman rippikoululaisen äiti Susanna Särkkä miettii.
Lähde: Valomerkki
Kuva: Pixabay / Counselling
