Kirjoittanut
– Suvivirsi. Vastaus tulee empimättä kun Pauli Hanhiniemeltä kysyy lempivirttä. – Se on tuttu ja tärkeä virsi kouluajoilta ja merkitsee itselleni vapautusta.
– Tykkään myös Hoosiannasta. Siinä on hyvä meininki ja vahva poliittinen ulottuvuus, sanoo muusikko, jonka virsitulkintoja soi myös Radio Dein aalloilla.
Moneen muuhunkin virteen Hanhiniemellä liittyy muistoja ja tunteita vaikkei artisti virsikirjaa usein avaakaan.
– Virret ovat sellaisia köyhän miehen temppeleitä. Ei tarvita edes taskua kun mahtuvat kulkemaan mukana.
Hanhiniemi esiintyy yhdessä Ville Rauhalan kanssa Syntisten yössä Tampereen Tuomiokirkossa 6. elokuuta. Tunnelmallisen yhteislauluillan laulut on valittu pastori Jaakko Heinimäen tuoreesta Syntisen virsikirjasta, jossa virreksi kelpuutetaan rakastetuimpien virsien ohella myös tutut maalliset laulut. Yhteistä 44 laululle on se, että ne kaikki sanoittavat ihmisen ikuista kaipuuta.
Hanhiniemi ymmärtää, että ihmiset kaipaavat virsien rinnalle muitakin lauluja elämänsä tärkeisiin hetkiin kuten ristiäisiin, häihin ja läheisen hautajaisiin. Virsikirjaan hän ei silti pop-lauluja kelpuuttaisi.
– Virsien tulisi olla tunnustuksellisia ja sellaisiksi jo alun perin tarkoitettuja. Virret ovat vähän niin kuin kirkon virallisia biisejä ja olisi väärin jos kirkko omisi lauluja itselleen legitimoimalla ne ylhäältä päin virsiksi.
– Siinä on vaara, että aletaan nähdä lauluissa sellaisia merkityksiä, joita tekijä ei ole sinne sijoittanut, Hanhiniemi pohtii.
Syntisen virsikirjassa on mukana myös yksi Pauli Hanhiniemen oma laulu. Entä jos joku tosissaan ehdottaisi hänen kappaleitaan myös viralliseen virsikirjaan kuten on tehty esimerkiksi Juicen lauluille?
– Jaa-a, Hanhiniemi naurahtaa. No mitäs sitä.. Sanotaan että ei minulla ole siihen valmista kantaa. Vielä. Jos joku kansalainen sitä ehdottaisi niin sen kai ymmärtäisi. Kansa kun on kirkkoa huolettomampi näissä hengellisissä jutuissa.
– Mutta jos aloite tulisi papilta, olisin tosi kiinnostunut kuulemaan, mitä hengenmiehet laulussa näkevät ja miksi sen virreksi tahtovat.
Elämän tarkoitus
Useissa Hanhinimen omissa lauluissa etsitään ja pohditaan elämän tarkoitusta ja ihmisenä olemisen vaikeutta. Viisikymmentävuotiaana Hanhiniemi on oman vastauksensa löytänyt. Yksinkertaisimmillaan elämässä on kyse keskinäisen yhteyden löytämisestä toiseen ihmiseen, Hanhiniemi pohtii.
– Yhteys toiseen ihmiseen, joka on ällistyttävän helposti löydettävissä ja yhtä helposti hukattavissa. Sen yhteyden etsimisestä, löytämisestä ja vaalimisesta elämässä on kyse. Selkeimmin se tulee esiin parisuhteessa mutta koskee yhtälailla myös muita läheisiä ihmissuhteita.
Yksi omakohtainen esimerkki Hanhiniemellä liittyy 80-luvun alussa perustettuun Kolmas Nainen –yhtyeeseen, joka intensiivisen ja nousujohteisen uran jälkeen hajosi vuonna 1994. Viidentoista vuoden tauon jälkeen vuonna 2009 yhtye päätti palata yhteen ja tehdä kiertueen.
– Ei ollut itsestään selvää, että niin suuri ja pitkään erossa ollut porukka tulisi noin vain vielä yhteen. Mutta tuli kuitenkin. Kukaan ei kantanut kaunaa vaan kaikki olivat valmiit tulemaan mukaan ja avaamaan itsensä.
– Se tuntui tosi hyvältä. Olimme olleet valtavan iso osa toistemme elämää ja nyt saimme sen kaiken takaisin ilman että jouduimme luopumaan mistään. Sitä on kaiketi armo, Hanhiniemi pohtii.
Iltarukous isän perintönä
Hanhiniemellä on lapsuudesta asti selkeä ja vahva tunne siitä, että jotakin ihmistä suurempaa on olemassa.
– Kyllä minä jollakin tavalla uskon ja joskus saatan aistiakin jonkun korkeamman läsnäolon. Se on eräänlainen tietoisuus siitä, että jotain ihmistä suurempaa on.
– Saan siitä uskosta lohtua, joka tekee minut iloiseksi ja hilpeäksi. Se on jännä ristiriita; voisi ajatella, että usko johonkin jumaluuteen tuntuisi rajoittavalta, mutta se päinvastoin tekee huolettomaksi.
Iltarukous on kulkenut perintönä isältä omille lapsille.
– Isällä oli äitiä joutilaampana aikaa laittaa meidät pienimmät nukkumaan ja hän opetti meille iltarukouksen, jonka olen sitten myöhemmin opettanut omille lapsilleni.
– Kun oli ollut paljon pois kotoa ja sitten vihdoin palasi perheen luo, mielellään kävi vielä peittelemässä mukulat ja lukemassa heille iltarukouksen. Kai se ennen kaikkea johtui omasta herkistyneisyydestä mutta kyllä ne lapsetkin sen iltarukouksen vielä tänäkin päivänä muistavat.
Nyt Hanhiniemen lapset ovat jo kasvaneet mutta yhä edelleen Hanhiniemi silloin tällöin siunaa itsensä.
– Se on aika reilu kädenojennus tuolta Isä Jumalalta, että se on antanut jonkun keksiä rukoilemisen. Joskus kun rintaa painaa tai masentaa, rukoileminen rauhoittaa.
Syntisten yössä Tuomiokirkossa
Syntisten yö –yhteislaulutilaisuus marssittaa Tuomiokirkkoon rakastetuimmat suomalaiset laulut Tapahtumien yönä 6. elokuuta kello 21 alkaen. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat laulaa rakastetuimpia suomalaisia lauluja myöhäiskesän yöstä nauttien. Laulut on valittu pastori Jaakko Heinimäen Syntisten virskirjasta ja mukana ovat muun muassa Viidestoista yö, Vanha holvikirkko ja Romanssi.
Yhteislaulujen lomassa nautitaan Hanhiniemi-Rauhala M.A.D. -duon lauluista. Duon tuorein hitti Muutkin mokaa sopii hyvin illan teemaan, joka alleviivaa ihmisen inhimillisyyttä ja taipumusta tehdä virheitä. Mokaaminen on tuttu aihe myös Hanhiniemen aiemmista sanoituksista.
– Noh, well. Sattuuhan sitä kaikenlaista, vaikka ei edes erityisesti etsisi hankaluuksia, Pauli Hanhiniemi pohtii.
– Joskus tuntuu, että ihmiset kärsivät ties mistä tunnontuskista eivätkä pysty nauttimaan elämästään. Se on sääli. Menee energiaa hukkaan.
Yhteislaulut säestää kanttori Mikko Helenius, joka soittaa illassa haitaria, bandoneonia, pianoa ja kipuaa myös urkuparvelle ainakin Vanhan holvikirkon ajaksi.
Hyväntekeväisyystapahtumassa kerätään kolehti vähävaraisten tamperelaisten ruoka-apuun. Illan päätteeksi on Syntisen virsikirja –teoksen myyntiä ja signeerausta. Iltaa isännöi pastori Jaakko Heinimäki.
Tilaisuuden järjestävät Johnny Kniga ja Tampereen seurakunnat. Vapaa pääsy. Paikalle kannattaa tulla hyvissä ajoin, jotta pääsee varmasti sisään.
Teksti: Eva Wäljäs
