Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Myanmarin kristityt iloitsevat maansa avautumisesta

 

Sotilashallinto ja kansainväliset pakotteet heikensivät Myanmarin taloutta. Maa on selvästi köyhempi kuin esimerkiksi naapurimaa Thaimaa. (Kuva: RV)

Baptistit ovat Myanmarin suurin kristillinen kirkko. Suomessa vieraillut helluntaivaikuttaja uskoo kotimaansa uudistusten olevan pysyviä. ”En olisi uskonut että muutokset tapahtuvat näin nopeasti”.

Myanmarissa viime vuosina koetut yhteiskunnalliset uudistukset ovat yllättäneet niin ulkomaat kuin monet myanmarilaisetkin.

Kovaotteisen sotilashallinnon päätös luovuttaa valtaansa vuosikymmenten yksinvallan jälkeen, täytevaalien pitäminen ja opposition ottaminen parlamenttiin sekä sananvapauden merkittävä vahvistuminen ovat asioita, joiden nopeaan toteutumiseen vain harvat uskoivat vielä viisi vuotta sitten.

IK-opisto neliöb. 18.11.-1.12.

Vaikka maassa on edelleen voimakkaita sisäisiä jännitteitä, kehitys on saanut esimerkiksi EU:n purkamaan talouspakotteensa tänä keväänä.

Myanmarin Assemblies of God -helluntailiikkeen sosiaalista työtä johtava Walter Saw Kaing on yksi iloisesti yllättyneistä. Hänen mukaansa uusi presidentti, sotilasjunttaan aiemmin kuulunut Thein Sein on ”todella muuttanut kaiken”.
– En koskaan uskonut sen tapahtuvan näin nopeasti. Kaikki ovat onnellisia, Saw Kaing sanoo.

Hän uskoo, että kyse on aidosta ja pysyvästä muutoksesta.
– Tilanne on kehittynyt erittäin hyvin. Presidentin yhteistyö opposition kanssa osoittaa hänen haluavan muutosta.

Vainot kääntyivät voitoksi

Myanmarin kristillisille seurakunnille 1960-luvulla alkanut sotilashallinto merkitsi koetusta. Lähetystyöntekijät joutuivat lähtemään, heidän joukossaan maan ensimmäisiin helluntailähetteihin lukeutuneet suomalaiset. Uusi johto kansallisti kirkkojen omistamat koulut ja sairaalat ja rajoitti kirkkorakennusten rakentamista. Jopa pakkokäännyttämistä buddhalaisuuteen tapahtui.

Monet uskoivat tämän kaiken merkitsevän seurakuntien hiipumista, mutta toisin kävi.
– Meille jäivät vain seurakunnat, ja meidän täytyi selvitä omillamme. Nyt ajattelen, että se oli hyväksi. Seurakunnat yrittivät kovasti jatkaa toimintaansa ja kasvaa, ja ne kasvoivat hyvin tuona aikana vaikka eivät saaneet tehdä ulospäin suuntautuvaa evankelioimistyötä, Saw Kaing kertoo.

Nykyään kristittyjä on lähes 10 prosenttia maan 55-miljoonaisesta väestöstä, ja osuus kasvaa yhä.

Suurin kristillinen yhteisö on yli miljoonan jäsenen baptistikirkko. Assemblies of God -seurakuntiin kuuluu noin 150 000 kastettua jäsentä.

Nyt lähetit voivat palata ja seurakunnat saavat jälleen evankelioida.
– Tähän mennessä on jo pidetty joitakin missioita jalkapallostadioneilla. Koulu- ja sairaalatoimintaa ollaan käynnistämässä.

Vaino vahvisti myös kristittyjen yhteyttä, ja yhteistyötä on jo pitkään tehty yli kirkkokunnallisten ja etnisten rajojen. Tämä onkin tarpeen, sillä suurin osa maan kristityistä kuuluu lukuisiin etnisiin vähemmistökansoihin.

Saw Kaing uskoo, että etninen vähemmistöasema on ollut uskontoa suurempi syy kristittyjen ja muslimien kokemiin vainoihin. Tämä koskee myös Pohjois-Myanmarissa, Kachin alueella jatkuvia taisteluja armeijan ja kristillisenemmistöiseen heimoon kuuluvien separatistien välillä.

Ihmisoikeusjärjestöissä alueen humanitaarista tilannetta on luonnehdittu katastrofaaliseksi.
– Ajattelen, että kyse on ensisijaisesti etnisistä jännitteistä ja alueen luonnonvaroista, karen-vähemmistöheimoon itsekin kuuluva Saw Kaing toteaa.

Yhteisökehitysohjelman hyvät hedelmät

Saw Kaing johtaa Fidan ja Myanmarin Assemblies of God -liikkeen yhteistä kyläkehitysohjelmaa. Yli kymmenen vuotta jatkuneessa hankkeessa kyläläisille annetaan ennaltaehkäisevää terveysvalistusta ja opetetaan lastenhoitoa ja maanviljelystekniikoita.

Hankkeeseen kuuluu myös pienlainatoimintaa.
Tähän mennessä ohjelmalla on tavoitettu jo 54 kylää. Hankkeen vuosibudjetti on 40 000 euroa, josta suurin osa tulee Suomen ulkoministeriöltä. Uusia kyliä otetaan mukaan niin paljon kuin budjetti sallii.
– Kyläläiset ovat onnellisia. He eivät ole koskaan saaneet tällaista tukea. Työmme seurauksena on heidän elintasonsa paranee, ja he voivat lähettää lapsia kouluun, Saw Kaing kertoo.

Samalla toiminta antaa vahvan, sanattoman todistuksen kristittyjen uskosta. Moniin kohdekyliin onkin sittemmin syntynyt kristillinen seurakunta.

Yhteisökehityshankkeen lisäksi Fida ja Suomen helluntaiseurakunnat ovat auttaneet Myanmarin AG-kirkkoa muun muassa lapsityöntekijöiden kouluttamisessa. Nyt Fida on käynnistänyt keräyksen, jonka tuotolla tuetaan kumppanikirkon työtä Kachin alueen taisteluja paenneiden ihmisten auttamiseksi.