Kirjoittanut
Viime elokuussa Myanmarissa alkaneet väkivaltaisuudet ovat ajaneet satoja tuhansia rohingya-heimoon kuuluvia ihmisiä pakolaisleireille Bangaladeshiin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Myanmarissa on myös toinen vainottu kansanryhmä.
Myanmarin pohjoisasassa Kachinin osavaltiossa elää pieni, pääosin kristitty vähemmistökansa, jonka elinolot ovat merkittävästi heikentyneet vuodesta 2016 samaan tapaan kuin rohingya-heimon. Kachin-kansan tilanne ei kuitenkaan ole saanut yhtä paljon kansainvälisen median huomiota kuin rohingya-heimoon kohdistuva vaino. Kun Myanmarin kohdalla puhutaan sodasta, laitetaan yleensä yhtäläisyysmerkit rohingya-kansan pakolaisten ja armeijan toimien välille. Maan pohjoisosissa on kuitenkin Kachinin osavaltio, jossa on samanaikaisesti käynnissä toinen yhtä brutaali sota ja konflikti. Kun rohingya-kriisi paheni vuonna 2016, tilanne Kachinissa huononi niin ikään. Asiasta uutistoi the Guardian -lehti
Unohdettu sota
Aiemmin eli vuosisatojen ajan noin 1,6 miljoonainen kachin-kansa eli suhteellisen rauhassa Pohjois-Myanmarin vuoristossa, lähellä Kiinan rajaa. Kun Myanmar itsenäistyi Britanniasta vuonna 1946, sille luvattiin tasa-arvo ja itsemääräämisoikeus.
Muutama vuosi sitten eli lokakuussa 2015 Aung San Suu Kyi kutsui kapinallisia, aseistettuja ryhmiä allekirjoittamaan Kansallisen tulitaukosopimuksen, joka oli keskeytynyt Myanmarin puolisotilaallisen hallituksen ja kahdeksan kapinallisryhmän välillä, mutta Kachinin itsenäisyysarmeija ei ollut siihen valmis niin kauan kuin armeija yhä pommitti Kachinin kyliä.
Rikkaiden alueiden itsepuolustusta
Ihmisoikeusjärjestöjen edustajat, kuten YK:n Yanghee Lee, ovat viime viikolla sitten todenneet tilanteen olevan kestämätön, kun viattomia siviilejä tapetaan ja heitä loukkaantuu samalla, kun sadat perheet joutuvat pakenemaan kodeistaan.
Kachinilainen parlamentaarikko Ja Seng Hkawn Maran toteaa, että paikalliset ihmiset koettavat vain puolustaa maitaan ja ihmisoikeuksiaan.
San Htoi, Kachinin Naisyhdistyksen yhteissihteeri Thaimaasta toteaa, että valtio on kaikessa hiljaisuudessa yrittämässä löytää alueen sotaan ratkaisua tulitaukosopimusesta joko siten, että Kachinin itsenäisyysarmeija lakkautettaisiin tai siten, että se pakotettaisiin allekirjoittamaan sopimus.
Myanmarin valtiolla on syynsä kontrolloida aluetta, joka ei ole vain kylien muodostamaa seutua, vaan rikkaiden meripihka- ja ylellisten jadeiittikaivosten aluetta.
Vain yksi ratkaisu?
Kachinin naapurissa oleva Kiina on Myanmarin hallituksen liittolainen, eikä se ota kantaa humanitaariseen kriisiin – päinvastoin viime vuodesta alkaen se on käännyttänyt sinne pyrkiviä pakolaisia.
Puolueettomam Myitkyinan kaupungin laitamilla on lukemattomia pakolaisleirejä, joissa ihmisten suojina ovat bambumajat tai pressuista kyhätyt teltat. Leirin johtajan, U Thein Soen mukaan tulevaisuudelta on odotettavissa vain yksi ratkaisu: se, kun toinen osapuoli poistuu pelistä.
Hän kertoo oman tarinansa siitä, kuinka taistelut lähenivät hänen kyläänsä: ” Ensin en tahtonut lähteä minnekään, mutta kaikki ystäväni ja naapurini alkoivat muuttaa. Noin 80 prosenttia pakeni Kiinaan ja loput päättivät muuttaa Myitkyinaan. Nyt kyläni on kuin kauhuelokuvan näyttämö.”
Toisten kristittyjen apua? Maailmanlaaja Christian Solidarity Worldwide -järjestö on tänä keväänä jättänyt YK:n turvaneuvostolle vetoomuksensa kachin-kansan kärsimysten lopettamiseksi.
Järjestön Itä-Aasian aluejohtaja Benedict Rogers on vedonnut YK:hon seuraavasti: ”Rankaisemattomuuden kulttuurin, jota Myanmarin valtiollinen armeija toteuttaa, pitää loppua, ja sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten syylliset on saatava vastuuseen. Tuemme Kachinin maailmanlaajuisen yhteisön pyyntöjä siitä, että alueelle saataisiin humanitaarista apua, lääkkeitä, oikeutta ja vastuullisuutta välittömästi.”
