Kirjoittanut
Sadat tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään viimeisten reilun kahden viikon aikana istuvaa presidenttiä Aljaksandr Lukašenkaa vastaan. Mielenosoittajien joukossa on myös pieni mutta aktiivinen protestanttisten kristittyjen vähemmistö.
Paikallinen baptistikirkko, evankelikaalinen kirkko ja karismaattisten seurakuntien yhdistys antoivat myös 14. elokuuta julkilausuman, jossa he kutsuivat ihmisiä rukoilemaan maansa puolesta. ”Rukoilkaa kaikkien ihmisten puolesta ja niiden puolesta, jotka ovat vallassa, että heillä olisi jumalanpelkoa ja että he muistaisivat, että heillä on Korkein tuomari heidän yläpuolellaan, jolle me kaikki teemme tiliä.” He myös pyysivät rukoilemaan ”loppua väkivallalle ja verenvuodatukselle.”
Monet kristityt ovat myös ilmaisseet suoraan toivovansa Aljaksandr Lukašenkan eroa. Christianity Today -lehden podcastissa 19.8. vieraana ollut Venäjä-asiantuntija Geraldine Fagan kertoo, että kristittyjen suhtautuminen Lukašenkan hallintoon on muuttunut 2000-luvun aikana. Perinteisesti Valko-Venäjän kristityt ovat tulkinneet Roomalaiskirjeen 13. luvun kohtaa suostumisesta esivallan alaisuuteen niin, että heidän on hyväksyttävä Lukašenkan hallitus eikä kohottaa ääntään protestiin. Nyt asia on kuitenkin toisin.
Faganin mukaan Valko-Venäjän kristittyjen ajattelutavassa tapahtui muutos vuoden 2010 vaalien myötä. Vaikka mielenosoituksia oli järjestetty aiemminkin, noiden vaalien yhteydessä mielenosoitukset tukahdutettiin väkivaltaisesti, mikä yllätti kristityt täysin.
Fagan haastatteli tuohon aikaan monia demokratialiikkeessä aktiivisesti toimineita protestantteja. He sanoivat, etteivät he enää suostuneet taipumaan hallituksen säätämiin uskonnonvapauden rajoituksiin. Valko-Venäjällä säädellään hyvin voimakkaasti kaikkea kirkkorakennuksen ulkopuolella tapahtuvaa uskonnollista toimintaa.
Eräs haastateltavista viittasi Jesajan kirjan 59. lukuun, jossa sanotaan Herran nähneen, ”että maassa ei vallinnut oikeus. Hän näki, ettei siellä ollut ketään, joka olisi puuttunut asiaan.” Tämänkaltaisia raamatunkohtia on käytetty perustana kampanjoida demokratian puolesta.
Ortodoksit ja katoliset olleet pidättyväisempiä
Ortodoksinen kirkko on Valko-Venäjän suurin kirkko. Noin 73 prosenttia kansasta kuuluu siihen. Geraldine Faganin mukaan ortodoksinen kirkko on ollut hyvin varovainen lausumaan mitään kriittistä Lukašenkasta. Aivan viime päivinä kuitenkin jotkut piispat ovat ottaneet kriittisesti kantaa maan johtajaan.
Myös katolinen kirkko on ollut pidättyväinen kritiikissään johtuen lähinnä siitä, että valtio säätelee hyvin tarkasti ulkomaalaisten osallistumista kirkon elämään. Valko-Venäjän katolisista papeista noin kolmasosa on ulkomaalaisia, lähinnä puolalaisia. Faganin mukaan 20–30 katolista pappia on viime vuosina karkotettu maasta Lukašenkan asettamien rajoitusten rikkomisen vuoksi.
Ulkomailta Valko-Venäjälle kohdistuva lähetystyö on myös rajoitusten vuoksi hyvin vaikeaa. Joitain vuosia sitten neljä Tanskan kansalaista karkotettiin maasta, kun he olivat pitäneet puheenvuorot seurakunnan tilaisuudessa.
