Kirjoittanut
Kun medianomi Sari Nuutinen oli nuori kristitty, sana ”hiljentyminen” kuulosti ajan hukkaamiselta. Uupumisesta toivuttuaan hän ryhtyi harrastamaan kontemplaatiota keskiajan mystikkojen tavoin.
Nuorena Sari Nuutinen nautti aktiivisesta ja vauhdikkaasta uskonelämästä.
‒ Minusta tuntui, että rukoukseen käytetty aika oli pois ihmisten auttamisesta ja muiden tärkeiden velvollisuuksien täyttämisestä.
Kun medianomin opinnot vaihtuivat kokoaikaiseen työhön kristillisessä järjestössä, suorittamista tuntui olevan aivan liikaa. Elämästä meni ilo. Välillä hänellä ei ollut voimia edes rukoilla.
‒ En jaksanut muuta kuin vain olla Jumalan edessä. Ei ollut sanoja, joita olisin ladellut hänen mielikseen. Huomasin että hiljaisuus riitti, eikä Jumalalle tarvitse suorittaa mitään.
Sari Nuutinen aloitti teologianopinnot ja niiden parissa hän tutustui hiljattain spiritualiteetin teologiaan. Hän pänttäsi kirjoista, miten käytännön hengellinen elämä on eri aikoina ymmärretty.
Johannes ja Teresa
Yllättäen hän löysi 1500-luvulta sielunveljen ja sielunsisaren.
‒ Tutustuin Ristin Johanneksen teoksiin Pimeä yö ja Elävä rakkauden liekki ja Avilan Teresan kirjoituksiin. Vaikka ymmärrän monet asiat eri tavalla kuin he, voin samaistua heidän sielujensa kaipaukseen.
Nuutista lämmitti ajatus Jumalan rakkaudesta liekkinä. Kun se koskettaa ihmisen sielua, se polttaa pois toisarvoiset asiat ja saa rakastumaan Jumalaan.
‒ Minulle on ollut nuoresta asti tärkeää ymmärtää, että pienikin uskon kipinä ja kaipaus Jumalan puoleen on merkki siitä, että hän on ensin etsinyt ja kaivannut minua.
Jumalan rakastamisesta puhuttaessa moni alkaa kuulla hälytyskellojen soittoa. Ollaanko taas tekemässä kokemuksista uskon mittaria?
‒ Ei. Myös Johannes ja Teresa varoittavat perustamasta uskoa tunteisiin tai kokemuksiin. Jumalan sana on perusta. Mutta kun ymmärrän Jumalan rakkauden oikein, se synnyttää vastarakkautta sekä rauhaa ja iloa, jotka ovat syvempiä kuin hetkelliset vaihtelevat tunnetilat.
Sulhanen ja morsian
Raamatussa on erilaisia kuvia Jumalan ja ihmisen välisestä suhteesta. Keskiajan mystikoille keskeinen oli vertauskuva sulhasesta ja morsiamesta.
‒ Tämä oli minulle aikoinaan ratkaiseva oivallus uuvuttavan suorittamisen keskellä. Jumala ei ole pomo tai orjapiiskuri, vaan hän on mielistynyt minuun ja iloitsee minusta, vaikka en tekisi yhtään mitään. Nuutinen muistuttaa itselleen, että hengellisessä elämässä edistyminen ja kilvoittelu eivät ole suoritus.
‒ Jumala hyväksyy meidät yhteyteensä yksin armosta Jeesuksen tähden. Armoa on sekin, että saan kasvaa Jumalan tuntemisessa. Se on elämänmittainen prosessi.
Mystikoille rukouselämä oli väline syvemmän yhteyden saavuttamiseksi Jumalaan. Reformaatio taas korosti sitä, että yhteys on auki yksin uskon kautta Jeesuksen tähden.
‒ Näen tämän niin, että vaikka pääsy Jumalan yhteyteen on jo lahjoitettu meille, voin rukouksen kautta tulla tietoisemmaksi yhteydestä Jumalan kanssa ja hänen läsnäolostaan. Tämä on nykyisin rukouselämäni lähtökohta.
Tapahtukoon sinun tahtosi
Nuutinen varaa päivittäin aikaa keskittyäkseen Jumalan läsnäoloon.
‒ Johannes ja Teresa puhuvat kontemplaatiosta, Jumalan katselusta. Mitä enemmän katselen ja mietiskelen Jumalan hyvyyttä, sitä enemmän se synnyttää kiitollisuutta, iloa ja rauhaa. Se saa minut myös haluamaan, että hänen tahtonsa tapahtuu.
Miten hiljentyminen tapahtuu käytännössä?
‒ Varaan aikaa aamulla tai illalla. Luen päivän sanan tai mietin jotakin Raamatun kohtaa, joka on minulle ajankohtainen. Kiitän Jumalaa siitä, että hänen sanansa on totta, olivatpa olosuhteet mitä tahansa. Pyydän, että Jumala auttaisi minua näkemään asiat ja ihmiset samalla tavoin kuin hän näkee, yhtymään hänen tahtoonsa ja rakastamaan kaikkea mitä hänkin rakastaa.
Murheille kyytiä
Nuutinen on huomannut, että hiljentyminen on tehokas tapa nitistää murehtimista.
‒ Jumalan edessä hiljaa ollessani muistan, mikä on pysyvää ja mikä ajallista ja vähemmän tärkeää.
Pääsiäisen Sari Nuutinen viettää OPKOn rukoustapahtumassa Vihdin Enä-Sepässä. Hän hiljentyy kiittämään Jeesusta erityisesti siitä, että hän on poistanut kaikki esteet ihmisen ja Jumalan väliltä.
‒ Pääsiäinen on hyvää aikaa mietiskellä, miten paljon Jeesus oli halukas kärsimään vapaaehtoisesti minunkin puolestani. Miksi en luottaisi häneen, joka rakastaa minua näin paljon?
Hän muistuttaa itseään usein Raamatun vakuutuksesta, että kristitty on ristiinnaulittu ja herätetty kuolleista yhdessä Kristuksen kanssa.
‒ Tämä tarkoittaa, ettei elämässä ole kyse ensisijaisesti minun tahdostani ja kyvyistäni, vaan Jumalan tahdosta ja hänen mahdollisuuksistaan.
