Kirjoittanut
Kouluttaja, teologi ja diakoni Kristiina Nordman Kansan Raamattuseurasta ehdottaa, mitä miettiä, kun elämä pakottaa pysähtymään ja ihminen kaipaa uutta suuntaa.
Kuka minä olen?
– Moni on kuullut lapsena tai nuorena aikuisen sanovan, ettei hänestä ole mihinkään. Niitäkin on, jotka elämän kolhujen johdosta ajattelevat, ettei kukaan voi hänestä tykätä. Tällaiset uskomukset on hyvä tiedostaa ja purkaa.
– Kannattaa myös pohtia riittämättömyyden tunteitaan. Onko rima elämän eri asioissa koko ajan liian korkealla? Voisiko joistain hellittää edes piirun verran?
– On viisasta katsoa peiliin ja tarkastella rehellisesti, mitä näkee. Mistä asioista pidän, mistä en? Missä olen hyvä, missä haluaisin kehittyä?
Tunnistanko viholliset?
– Ihmisen hyvinvointia heikentävät monet, tutut tekijät, kuten univaje, liika kiire ja liikkumattomuus. Kristitty tietää varoa paholaisen juonia.
– Usein viholliset vaanivat oman pään sisällä, ehkä jopa useammin kuin sen ulkopuolella. Niitä ovat esimerkiksi itseä syyttävät, tuomitsevat ajatukset. Elämä tulee väistämättä raskaaksi, jos koko ajan mollaa itseään.
– Jumala katsoo jokaista armahtavasti. Samalla asenteella saamme tarkastella itseämme.
Mitä tahdon?
– On selvää, että Jumala on luonut ihmiselle tahdon. Jeesuskin kysyi tämän tästä kohtaamiltaan henkilöiltä: Mitä te tahdotte?
– Oman tahdon kirkastaminen ja ilmaiseminen eivät ole helppoa ainakaan niille, jotka ovat tottuneet tahtomaan sitä, mitä muut tahtovat!
– Oletko kenties muitten vaatimuksiin alistuva antautuja vai aggressiivinen jyrääjä, joka vie rytinällä läpi oman tahtonsa? Löytyykö aikuisuutta terveellä jämäkkyydellä varustettuna?
– On viisasta sanoa arjessa selkeästi ääneen, mitä toivoo, tarvitsee ja ajattelee. Tässä olemme keskeneräisiä, mutta aina voi oppia!
Osaanko valita oikein?
– Nykyihmisen täytyy tehdä valintoja joka päivä – lähtien vaikka siitä, millaista ruisleipää ostaa kaupan kymmenien laatujen kattauksesta.
– Pohjimmiltaan kyse on siitä, mihin kukin haluaa käyttää aikansa ja voimavaransa. Tekemisiään pitää priorisoida.
– Oikeita valintoja syntyy silloin, kun kunnioittaa omia arvojaan. Jos äiti tai isä sanoo kovasti arvostavansa perhettään, mutta tekee kuitenkin rajattomasti töitään ja omistautuu harrastuksilleen, eivät sanat ja teot vastaa toisiaan.
– Raamattu kehottaa meitä rakastamaan Jumalaa yli kaiken. Jos näin teemme, millaisia valintoja teemme?
Murehdinko liikaa?
Matt. 6:34: Älkää siis murehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.
– Turhat huolet kannattaa erotella oikeista ja aidoista. On paljon asioita, joille emme voi mitään. Se on vain hyväksyttävä.
– Luottamusta Jumalaan ja elämään voi opetella. Apua kannattaa pyytää ja ottaa vastaan.
– Fil. 4:6 esimerkin mukaan voimme kääntää huolet rukoukseksi.
Osaanko pitää itsestäni huolta?
– Ihminen tarvitsee eri asioita elämänsä eri vaiheissa. Levon merkitystä ei voi liikaa korostaa. Väsyneenä myös teemme vääriä arvioita itsestämme ja toisistamme.
– On hyvä löytää paikka, jossa sielu lepää…
– Joskus lepo voi olla virkistävää, tavanomaisesta poikkeavaa tekemistä. Vaihteluakin tarvitaan.
Olenko onnellinen?
– Tutkimukset ovat todistaneet, että onnellisuutta lisää se, että tekee toisen onnelliseksi. Ja tunnetusti antaessaan saa.
– Voisiko onnellisuus kasvaa luopumisesta? Mitä hyvää saisin elämääni, jos vähentäisin herkuttelua tai television katselemista ja sosiaalisen median seuraamista? Tämän kaltainen kysymys sopii hyvin paaston aikaan.
