Raamatunkäännöstyö on varsin miehinen ala. Sambialaisen raamatunkääntäjän Fanely Mwale Phirin mielestä naiset huomaavat tekstissä uusia näkökulmia. Heillä on paljon annettavaa vaativaan työhön.
Fanely Phirin myötä hänen kotimaansa Sambian raamatunkäännöstyössä kääntyi uusi lehti noin kymmenen vuotta sitten.
– Olen Sambian ensimmäinen naispuolinen raamatunkääntäjä. Olen aina työskennellyt miesten kanssa. Kiitos Jumalan, tällä hetkellä meitä on jo neljä naista eri hankkeissa.
Fanely tuli valituksi vuonna 2012 nsengankielisen Uuden testamentin käännösryhmään, joka aloitti tuolloin pitkää urakkaansa.
– Koen, että naisina huomaamme erilaisia asioita kuin miehet. Myös muutoin roolimme on erilainen. Kun me naisina opimme uusia asioita, olemme heti ensimmäisenä opettamassa niitä lapsillemme.
– Ajattelen, että naisen on miestä helpompi samaistua joihinkin raamatunkohtiin. Koen, että nainen pystyy oivaltamaan joidenkin kohtien merkityksen nopeammin kuin mies, ja tämä on naisten etu. Erityisesti raamatunkohdissa, joissa puhutaan naisista, heidän toimistaan, perheestä ja äitiydestä tämä näkyy. Mooseksen kirjassa puhutaan Abrahamista, Saarasta ja heidän pojastaan Iisakista. Kertomuksessa nainen, äiti, joutuu menemään monen vaikean asian läpi. Hän joutuu tottelemaan ja toimimaan jonkun toisen mukaan. Voin hyvin samaistua siihen, miten kaikki tuo koskettaa naisen sydäntä.
Fanely Phirin mukaan käännösryhmän miehet kuuntelevat naisten kommentteja.
– Välillä miehet tosin vitsailevat, että Raamattu puhuu vain miehistä viitatessaan ihmisiin. Kyllä he kuitenkin kuuntelevat meitä. Ja Jumalan armosta, olen käännöstiimimme vetäjä.
– Välillä tiimin kesken tulee väärinymmärryksiä, koska olemme jatkuvasti yhdessä. Olemme oppineet ratkaisemaan ristiriitamme ja menemään eteenpäin. Miehet ovat pappeja, me naiset maallikkoja. Kaikkialla missä ihmiset tekevät työtä yhdessä tulee myös erimielisyyksiä, mutta ne voidaan ratkaista.
Osana vaikuttavaa prosessia
Vuonna 2016 Uusi testamentti valmistui, painettiin ja julkaistiin. Kirkot saivat kirjan käyttöönsä.
– Tuntui vaikuttavalta tajuta, että olin ollut osa tuota prosessia. En olisi ikinä uskonut, että pystyisin niin vaativaan työhön. Jonkun muun teoksen kääntäminen olisi varmasti ollut paljon helpompaa. Asian tiedostaminen tekee minut nöyräksi ja kiitolliseksi, Phiri toteaa.
– Työn on antanut minulle paljon erilaisia mahdollisuuksia, jopa mahdollisuuden päästä Israeliin koulutusmatkalle.
Nyt Fanelyn ja koko tiimin työ jatkuu Vanhan testamentin parissa. Nsengankieliselle Raamatulle on suuri tarve. Aiemmin seurakunnissa ja kodeissa on luettu sisarkielten Raamattuja.
– Ihmiset ovat kokeneet niiden ymmärtämisen vaikeaksi. Tilanne muuttui Uuden testamentin valmistuttua. Ihmiset odottavat innolla koko Raamattua. He tulevat joskus kysymään käännöstyön toimistosta, koska koko Raamatun valmistuu. He haluavat kuulla Jumalan puhuvan samalla kielellä, jolla kodeissa puhutaan.
Nsengan vähemmistökieltä ei käytetä koulukielenä. Fanelyllä on kuitenkin haave:
– Me kääntäjät katsomme jo tulevaisuuteen. Jospa Raamatun valmistuttua voisimme saada mahdollisuuden myös nsengan opetukselle ja käytölle kouluissa. Nsenga on nyt ennen kaikkea kotien kieli.
Perhe taustatukena
Kääntäjät aloittavat työnsä aamukahdeksalta yhteisellä rukoushetkellä. Sen jälkeen kukin ryhtyy työskentelemään oman käännettävän tekstinsä kanssa. Fanely on juuri aloittanut Esterin kirjan parissa.
– Parhaillaan tutustun Esterin kirjan taustoihin, joten en ole vielä päässyt varsinaiseen tekstiin kääntämisen käsiksi. Tuntuu kiinnostavalta, miten Ester naisena puolusti kansaansa. Odotan mielenkiinnolla tekstin kääntämistä.
Fanelyllä on puolisonsa kanssa viisi lasta. Nuorin syntyi kesällä 2020.
– Lapset ovat hyvin kiinnostuneita työstäni. Joskus vanhin poikani kysyy: ”Äiti, miksi sinä kirjoitat Raamattua? Olemme oppineet koulussa, että ihmiset, jotka kirjoittivat Raamatun ovat jo kuolleet. Mitä sinä nyt kirjoitat? Oletko muuttamassa Raamattua?” Kerron, ettemme muuta mitään vaan käännämme Raamatun omalle kielellemme.
– Mieheni on tukenut minua siitä lähtien, kun aloitin kääntäjänä. Tuolloin kolmas lapseni oli vasta vauva. Mieheni tuli mukaani Sambian Pipliaseuraan keskustelemaan tulevasta työstä. Käymme yhdessä kirkossa ja teemme paljon asioita yhdessä.
Kirja elämästä
Fanely haluaa myös kuvailla omaa suhdettaan Raamattuun, kirjaan, joka toimii hänen työnantajanaan.
– Ensimmäiset muistoni Raamatusta ovat pyhäkoulusta ja kirkosta. Opettelimme joitain raamatunkohtia ulkoa. Käytimme tuolloin chichewaa ja nyanjankielistä Raamattua. Yksi rakkaimpia raamatunkohtiani on psalmi 23 ”Herra on minun paimeneni”.
– Minulle Raamattu ei ole mikä tahansa kirja, vaan kirja elämästä. Ei ole väliä, mitä elämässä on meneillään. Raamatusta voi saada rohkaisua ja apua. Tärkein unelmani onkin, että Raamattu saadaan valmiiksi suunnitellun aikataulun mukaisesti. Unelmoin myös siitä, että ihmiset lukevat käännöstä ja kokevat Raamatun todella omakseen.
Teksti: Satu Toukkari, Suomen Pipliaseura
Kuvat: American Bible Society
