Kirjoittanut
Tarja Huttusen tänään 10.6. julkaistava tutkimus kiinnittää huomion näön heikentymisen seurauksiin ikääntyneillä – masentumiseen, syrjäytymiseen ja itsemurhaan.
Tarja Huttunen on työskennellyt Espoon seurakuntien näkövammaistyössä vuodesta 2003 lähtien. Työnsä kautta hän on hyvin perillä niin vanhusten kuin näkövammaisten arjen kysymyksistä.
Vuonna 2018 hän teki opinnäytetyön sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulun opinnoissa Diakissa. Nyt tutkimus julkaistaan Näkövammarekisterin julkaisusarjassa tarkennettuna ja täydennettynä.
Huttusen tutkimus osoittaa, että näkövammautuneiden vanhusten tuen tarpeet jäävät liian vähälle huomiolle. Tämä synnyttää heissä arvottomuuden ja ulkopuolisuuden tunnetta.
Näön heikentyminen johtaa vakavimmillaan vanhuksen masentumiseen ja jopa itsemurhaan.
Tutkimus kertoo myös voimavaroista ja selviytymiskeinoista. Yksi niistä on Huttusen mukaan hengellisyys.
Monelle haastateltavista rukous on ollut elämän tärkeä, luonnollinen osa ja voimavara. He kertoivat saaneensa voimaa uskosta ja rukouksesta. Niitä haastateltavat kuvasivat ikään kuin hiljaisena, sisäisenä hengityksenä.
Osallisuuden ja yhteyden kokemus sekä hengellisyydestä virkistyminen olivat osalle haastateltavista toteutuneet seurakunnan näkövammaisten leireillä.
Monella oli läheinen, persoonallinen suhde uskon kohteeseen, Jeesukseen.
Kokemus siitä, että kaikki saavat avun ylhäältä, toi lohdutusta.
Ikääntyneen väestön määrä kasvaa rajusti
Nyt Suomessa on lähes 150 000 yli 85-vuotiasta.
Vuonna 2060 heitä on lähes 400 000.
Näkö on yksi voimakkaimmin vanhuksen toimintakykyyn vaikuttava tekijä. Huttunen toteaa tutkimuksessaan, ettei ikääntyneiden yleisimpään silmäsairauteen, kuivaan silmänpohjanrappeumaan, ole edelleenkään hoitoa.
Vanhusten määrän kasvaessa myös vanhusten näkövammaisuus on yhä tavallisempi ilmiö.
Vanhukset itse ja sivullisetkin usein kuittaavat heikon näön vanhuuden oireina, vaikka näkövamma rajoittaisi merkittävällä tavalla elämää.
Huttunen korostaa, että tähän on syytä kiinnittää huomiota, jotta arjesta selviytyminen olisi mahdollista.
Tarja Huttunen on koulutukseltaan diakonissa, psykiatrian erikoissairaanhoitaja, psykoterapeutti ja työnohjaaja.
Tutkimusaineiston hän keräsi tekemällä ryhmä- ja yksilöhaastatteluja.
