Kirjoittanut
Sairauden aiheuttama leima vaikuttaa vahvasti mielenterveysongelmia kokeneiden ihmisten arkeen, kertoo tänään julkaistu mielenterveysbarometri.
Vuoden 2021 Mielenterveysbarometrin mukaan sairauden aiheuttama leima vaikuttaa nyt vahvemmin mielenterveysongelmia kokeneiden ihmisten arkeen kuin kaksi vuotta sitten.
Neljä viidestä mielenterveyshäiriöön sairastuneesta kokee, että mielenterveysongelmat jättävät leiman heidän elämäänsä. 58 prosenttia kokee ihmisten välttelevän heitä heidän mielentervesongelmien takia. Hoitoon hakeutumista on hävennyt yli kolmannes (36 %), kertoo Mielenterveyden keskusliitto tiedotteessaan.
Luvut ovat nousseet vuodesta 2019. Silloin mielenterveysongelmien koki leimaavan hieman alle puolet (47 %). Muiden välttelystä kertoi ja hoitoon hakeutumista häpesi 30 pronsettia mielenterveyshäiriöön sairastuneista.
”Palvelut on vietävä ihmisten käytännön arjen tasolle.”
Yleiset asenteet mielenterveysongelmia kohtaan ovat kuitenkin kohentuneet vuodesta 2005 lähtien.
– Yksiselitteistä syytä on vaikea löytää. Näyttäisi siltä, että vaikka yleisellä tasolla mielenterveysongelmista puhumisen kynnys on madaltunut ja asenteet kohentuneet, arkisissa käytännön tilanteissa valmius kohdata mielenterveysongelmia ei olekaan samalla tasolla, arvioi toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka Mielenterveyden keskusliitosta.
Sydänmaanlakka on huolissaan erityisesti stigman vaikutuksesta hoitoon hakeutumiseen. Hänen mukaansa nyt tarvitaan samaa eetosta kuin 1990-luvulla onnistuneeksi osoittautuneessa itsemurhien ehkäisyohjelmassa. Keskeistä oli lisätä matalan kynnyksen palveluja.
– Myös nyt palvelut on vietävä ihmisten käytännön arjen tasolle. Hoitoon hakeutumista pitää helpottaa ja nopeuttaa siten, ettei tilannettaan joudu liikaa perustelemaan tai selittämään päästäkseen ammattilaisen puheille. Tämähän on terapiatakuun keskeinen periaate, Sydänmaanlakka sanoo.
Asenteet mielenterveyden häiriöitä kohtaan aiempaa ymmärtäväisempiä
Mielenterveysbarometrin kuudentoista vuoden seurannan mukaan yleiset asenteet mielenterveyden häiriöihin sairastuneita kohtaan ovat kohentuneet.
Väestötasolla tästä kertoo muun muassa niin sanottu Nimby-mittari (Not In My Backyard). Sen mukaan 18 prosenttia väestöstä ei haluaisi mielenterveyskuntoutujia naapuriksi. Vuonna vielä viisitoista vuotta sitten näin ajatteli joka kolmas suomalainen. Mielenterveyskuntoutujien kohtaamista pelkää edelleen 11 prosenttia väestöstä.
Asenteita tutkittiin myös vertaamalla väestön ja mielenterveysammattilaisten vastauksia toiminnasta joissakin arkielämän tilanteissa.
Koko väestöstä 42 prosenttia olisi valmis ottamaan puolisokseen henkilön, jolla on mielenterveysongelmia, mutta vain joka neljäs olisi valmis antamaan lapsensa hänen hoidettavakseen.
Ammattilaisten asenteet olivat huomattavasti myönteisemmät: 81 prosenttia olisi valmis avo- tai avioliittoon ja 70 prosenttia olisi valmis antamaan lapsensa hoidettavaksi.
Työkaveruus aiheutti huomattavasti vähemmän pelkoja ja ennakkoluuloja. Väestöstä kolme neljästä ja ammattilaisista 98 prosenttia olisi valmis valitsemaan työtoveriksi henkilön, jolla on mielenterveysongelmia.
Alkavalla viikolla vietetään valtakunnallista mielenterveysviikkoa.
