Kirjoittanut
BDS-liikkeen tavoitteita ovat turva-aidan purkaminen, tasavertaisten kansalaisoikeuksien saaminen, sekä palestiinalaisten pakolaisten palaamisoikeus. Liike väittää taistelevansa ihmisoikeuksien puolesta.
Nina Aronen
Suomessa maaliskuun alkupuolella vierailleen kansalaisjärjestöjen toimintaa tarkkailevan NGO-monitorin Euroopan osaston johtaja Shaun Sacks nostaa Israel-vastaisen BDS-boikottiliikkeen (Boycott, Divestment, Sanctions) tavoitteet lähempään tarkasteluun. NGO-monitor tuottaa tietoa sellaisten Israel-vastaisten kansalaisjärjestöjen toiminnasta, jotka sanovat ajavansa ihmisoikeuksia.
Turva-aidan purkaminen on yksi BDS-liikkeen tavoitteista. Aita rakennettiin vuoden 2000 jälkeen tarkoituksena estää murhaavat terrori-iskut Israelissa.
— Tosiasia on, että aidan rakentamisen jälkeen itsemurhaiskut ovat loppuneet kokonaan. BDS-liike haluaa kieltää Israelilta oikeuden turvallisuuteen ja rauhaan.
Palestiinalaisten pakolaisuus
Israelin itsenäisyyssodan yhteydessä noin 700 000 arabia lähti silloisen Palestiinan mandaattialueelta. Osa lähti itsenäisesti, osa Israelin puolustusvoimien ajamana, monet arabijohtajien rohkaisemana. BDS-liikkeen tavoite on, että he kaikki palaisivat Israeliin.
YK kehitti ainutlaatuisen pakolaisstatuksen palestiinalaisia varten.
— Palestiinalaispakolaisten kohdalla pakolaisuus on periytyvää. Näin pakolaisongelma saadaan pidettyä jatkuvana poliittisena kysymyksenä, Shaun Sacks kertoo.
Näin ei ole minkään muun pakolaisryhmän kohdalla.
Jos Israel BDS-liikkeen vaatimuksen mukaisesti ottaisi vastaan kaikki palestiinalaiset pakolaiset, se lakkaisi juutalaisvaltiona olemasta. Pakolaisuuden periytymisen vuoksi palestiinalaispakolaisten määrä on tällä hetkellä vähintään 3 miljoonaa riippuen siitä, keneltä kysyy. BDS-liikkeen omilla kotisivuilla palestiinalaisia pakolaisia sanotaan olevan jopa 7,25 miljoonaa.
Ihmisoikeudet Israelissa
BDS-liikkeen kolmantena tavoitteena on tasavertaiset kansalaisoikeudet. Ne ovat kuitenkin jo olemassa, Shaun Sacks toteaa.
— Kaikilla Israelin kansalaisilla on oikeus osallistua maan demokratiaan. Sen sijaan Oslon sopimuksen mukaisesti suurin osa kiisteltyjen alueiden kansalaisista ovat palestiinalaishallinnon kansalaisia. Jos Israel antaisi näiden palestiinalaisalueiden kansalaisten esimerkiksi äänestää Israelin vaaleissa, se käytännössä tarkottaisi sitä, että Israel olisi liittänyt alueet itseensä. Se taas olisi rikkomus kansainvälistä lakia vastaan.
BDS-liike tavoittelee yhden valtion luomista. Israelin rajoilla on kuitenkin ääri-islamilaisia joukkoja, kuten Hizbollah, ISIS, Fatah, Hamas ja muita muslimiveljeskunnan haaroja. Näillä kaikilla on sama tavoite, Israelin tuhoaminen. Jos Israel ei vartioisi ulkorajojaan, se merkitsisi tuhoa.
Auttaisivatko BDS-liikkeen pyrkimykset palestiinalaisia tai ketään? Ei, Sacks sanoo yksiselitteisesti.
— Yritys tuhota maan koulutus, kulttuuri, laillinen järjestelmä ja poliisivoimat ei palvele kenenkään etuja.
BDS Suomessa
Suomessa BDS-ideologiaa ajaa kolme eri liikettä. Ensimmäinen on ICAHD-järjestön Suomen osasto. ICAHD (The Israel Committee Against House Demolitions) on Israel-vastainen järjestö ja ajaa Israelin täydellistä boikotointia.
Toinen järjestö on Students for justice in Palestine -opiskelijaliike, joka myös rohkaisee boikottiin ja investointien poisvetämiseen Israelista.
Kolmas on Kirkon ulkomaanavun EAPPI-ohjelma (Ecumenial Accompaniment Programme in Palestine and Israel), jonka vapaaehtoiset palaavat Israelista ja palestiinalaisalueilta Suomeen, rohkaisevat Israel-vastaiseen toimintaan ja esittävät yksipuolisia Israel-vastaisia kertomuksia ja väitteitä.
Kaikki nämä järjestöt ajavat Israelin boikotointia ihmisoikeuksien nimissä.
Rahoitus ja yhteys terroristijärjestöihin
BDS-liikkeellä on yhteys terroristijärjestöihin. Sen taustalta löytyy Council of National and Islamic Forces in Palestine, joka on kattojärjestö sellaisille EU:nkin terrorijärjestöiksi määrittelemille järjestöille kuin Hamas, Islamic Jihad ja Popular Front for the Liberation of Palestine.
EAPPI-ohjelmaa rahoittaa Kirkon ulkomaanapu ja Suomen hallitus. ICAHD:in ja Students for Justice in Palestine -liikkeen rahoituksesta ei ole saatavilla julkista tietoa. Asia on hyvin ongelmallinen.
Suomessa läpinäkymättömyyden ongelma on iso. Muiden kehittyneiden maiden avustusbudjetti on saatavilla kenelle tahansa. Suomalaisten verovaroja saatetaan myöntää järjestöille ilman että tiedetään, mihin rahat menevät.
