Kuluttaminen kannattaa tehdä vaikeaksi ja säästäminen helpoksi, talousblogisti sanoo.
Kesällä 2012 Nina Nordlund istui autossa mökkimatkalla, kun radiosta tuli pysäyttävä mainos.
– Sen sanoma oli suurin piirtein sellainen, että ”toteuta unelmasi, ota pikavippi”. Siihen aikaan pikavippien korot saattoivat olla jopa 500 prosenttia, joten minusta oli pöyristyttävää, että niitä sai edes mainostaa, nainen muistelee.
Nordlund oli oppinut hyvät taloudenhoidon periaatteet jo lapsuudenkodissaan: vanhemmat olivat näyttäneet mallia rahan rajallisuudesta, säästämisestä ja työnteosta. Mainos herätti tajuamaan, että monella talouskasvatuksen eväät olivat huomattavasti heikommat.
– Silloin syntyi ajatus, että haluaisin kirjoittaa rahasta. Ajattelin, että jos ihmiset ymmärtäisivät enemmän omasta taloudestaan, he pystyisivät opettamaan paremmin myös lapsiaan.
Pitäisikö kaikki omaisuus antaa köyhille?
Niin syntyi Lapset ja raha -blogi, jossa käsitellään säästämistä, sijoittamista ja talouskasvatusta. Nyt, kymmenisen vuotta myöhemmin, Nina Nordlund työskentelee täysipäiväisenä talousvalmentajana. Hän on ollut kehittämässä taloudellisen hyvinvoinnin ROI-mobiilisovellusta, ja marraskuussa ilmestyy hänen toinen raha-aiheinen kirjansa: yhdessä Ari-Pekka Niemelän kanssa kirjoitettu Raamattu ja raha (Aikamedia).
– Talous on tosi tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia samalla tavalla kuin liikunta tai hyvät ruokailutottumukset. Siksi se on asia, johon pitää panostaa, Nordlund sanoo.
Periaate on Nordlundille itselleen selvä, mutta kristittynä hän tietää, ettei uskovien suhde rahaan ole aina mutkaton. Jonkun mielestä raha tuo mukanaan vain pahaa. Toinen ajattelee, ettei talousasioihin kannata panostaa, koska turvamme tulee olla Jumalassa eikä rahassa.
– Ennen kirjan kirjoittamista teimme Ari-Pekan kanssa pienimuotoisen kyselyn Uskosta totta -tv-ohjelman seuraajille. Vastaajista yllättävän moni ajatteli, ettei esimerkiksi sijoittaminen kuulu kristitylle. Jotkut pohtivat myös, onko väärin nauttia rahasta vai pitäisikö kaikki omaisuus antaa köyhille.
Kirjassaan Nordlund ja Niemelä pyrkivät vastaamaan näihin kysymyksiin ja löytämään tasapainon säästämisen, käyttämisen ja antamisen välille.
– Näitä kolmea osa-aluetta neuvon opettamaan myös lapsille. Esimerkiksi meidän perheessämme viikko- ja kuukausirahoista yksi osa menee säästöön, toinen lasten valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen ja kolmannen osan he saavat tuhlata.
Kun raha-asiat ovat kunnossa, sekä varoja että aikaa vapautuu yhä enemmän itselle tärkeisiin asioihin, vaikkapa seurakunnan vapaaehtoistyöhön tai hyvän tekemiseen. Siksi Nina Nordlund kehottaa käymään käsiksi oman talouden sudenkuoppiin.
Tällaisia voivat olla esimerkiksi korkeakorkoiset lainat tai niin sanottu elintasoinflaatio.
– Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että elinkustannukset kasvavat liikaa suhteessa tuloihin. Usein kierre alkaa esimerkiksi palkankorotuksesta, jonka saatuaan ihminen ajattelee, että nyt on hyvä hetki ostaa kesämökki tai päivittää auto.
– Lopulta käy kuitenkin niin, että menot kasvavat palkankorotussummaa enemmän ja taloustilanne on aikaisempaa huonompi.
Nordlund muistuttaa myös ihmisen lyhytnäköisyydestä ja taipumuksesta käyttää tilillä näkyvät ylimääräiset rahat saman tien.
– Sitten yhtäkkiä tulee jokin harvemmin maksuun tuleva lasku ja talous on heti kuralla.
Talousvalmentaja neuvookin perustamaan erilliset tilit erilaisille menoille, kuten lasten harrastuksille, uudelle autolle tai lomamatkalle. Myös puskuritili on hyödyksi.
– Lisäksi suosittelen ajastamaan tilisiirrot niin, että palkkapäivänä rahat lähtevät automaattisesti säästötileille. Silloin rahat siirtyvät pois silmistä ja ovat turvassa meiltä itseltämme.
Nina Nordlundin motto onkin, että kuluttaminen kannattaa tehdä vaikeaksi ja säästäminen helpoksi. Neuvo pätee riippumatta tulotasosta.
– Tärkeintä on luoda ensin tapa ja laittaa vaikka vain viisi euroa kuukaudessa toiselle tilille tai säästöön. Sitten sitä voi nostaa kymppiin ja viiteenkymppiin, kunnes jossain vaiheessa huomaa rajan tulevan vastaan.
Jos näyttää siltä, ettei rahaa jää säästöön ollenkaan, kannattaa käydä läpi omat menonsa ja karsia turhia.
– Joskus saattaa esimerkiksi huomata maksavansa Netflix-tilauksesta, jota ei kuitenkaan ehdi käyttää. Nekin rahat voi sitten laittaa johonkin säästökohteeseen.
Nordlund korostaakin vastuullista rahankäyttöä ja omien arvojen mukaisia, tietoisia valintoja taloudenhoitajana.
– Elämme yhteiskunnassa, jossa raha on läsnä joka päivä. Siksi ajattelen, että myös Jumala on kiinnostunut raha-asioistamme samalla tavoin kuin hän on kiinnostunut muistakin elämänalueistamme. Vaikka uskommekin, että Jumala pitää meistä huolta, meidän on hyvä tehdä oma osuutemme.
Kuka?
Nina Nordlund
* talousvalmentaja, kirjailija ja bloggaaja
* koulutukseltaan tuotantotalouden diplomi-insinööri ja lähihoitaja
* kirjoittaa Lapset ja raha -blogia ja pitää Rahamania-podcastia
* on kirjoittanut teoksen Lapset ja raha – Talouskasvatuksen aakkoset vanhemmille (Alma Talent 2018) sekä marraskuussa ilmestyvän, Ari-Pekka Niemelän kanssa kirjoitetun Raamattu ja raha (Aikamedia), joka käsittelee Raamatun näkemyksiä rahasta ja antamisesta sekä rahankäytön asenteita ja tottumuksia, mutta antaa myös käytännön vinkkejä hyvään taloudenhoitoon
* työskentelee teknologiayhtiö ROIssa ja on mukana kehittämässä taloudellisen hyvinvoinnin mobiilisovellusta, jonka on ottanut käyttöönsä muun muassa Helsingin kaupunki, ja jota testataan kaupungin lukioissa
* perheeseen kuuluvat mies ja kolme kouluikäistä tytärtä.
