Kirjoittanut
Karismaattisissa kokouksissa puhutaan usein Jumalan läsnäolon lisääntymisestä ylistyksen kautta. Se on mahdotonta, sanoo norjalaista luterilaista IMI-kirkkoa pitkään johtanut Martin Cave.
Norjalainen IMI-kirkko harjoittaa syvällistä luterilaista teologiaa, raivaa kokouksiinsa paljon tilaa ylistykselle, tekee lähetystyötä Kaakkois-Aasiassa ja opettaa rukoilemaan sairaiden puolesta.
Kirkkoa pitkään johtanut Martin Cave vieraili viime viikonloppuna Helsingissä Petruksen seurakunnan ja OPKOn järjestämässä Disciple 19 -konferenssissa, jonka teemana oli Jumalan läsnäolo.
Caven mukaan Jumalan läsnäolo perustuu liittoon, jonka hän on solminut kansansa kanssa. Liiton perustana on Kristuksen lunastustyö. Vanhassa testamentissa liiton merkkinä oli ympärileikkaus, uuden liiton aikana merkki on kaste.
‒ Armo on sitä, ettei Jumala koskaan astu ulos solmimastaan liitosta kansansa kanssa, Cave rohkaisi.
Ujolla yhtä paljon
Herran siunaus on Caven mukaan hieno kuva siitä, että liiton kautta ihminen pääsee Jumalan läsnäoloon. Liitossa Jumala siunaa ja varjelee ihmistä, hän kirkastaa kasvonsa, on armollinen ja antaa rauhan.
Liitossa oleminen ei edellytä kristityltä epäilyksistä vapaata mieltä eikä tunteita.
‒ Jumalan läsnäolon tunteminen voi olla mukavaa, mutta sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko Jumala läsnä. Mikä tekee minusta kristityn? Jeesuksen ristintyö. Armo, jonka se on tuonut maailmaan, kuuluu minulle, koska minut on kasteessa liitetty armoliittoon, Cave painottaa.
Monet ajattelevat, että ulospäinsuuntautunut tunneihminen elää Jumalan läsnäolossa enemmän kuin ujo järki-ihminen. Caven mukaan eroa ei ole, koska Jumalan valtakunta on Jeesuksessa tullut kaikkien hänen omiensa keskelle kaikessa täyteydessään.
‒ Jeesus paransi sokeita ja rampoja ja teki paljon muitakin ihmeitä osoittaakseen, että hänessä Jumalan läsnäolo tuli maailmaan erityisellä tavalla. Jeesus käski opetuslasten kertoa epäilyksiin joutuneelle Johannes Kastajalle, mitä he näkivät: Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma.
Cave iloitsee IMI-kirkon lähetystyön tuloksena Kaakkois-Aasiassa syntyneistä seurakunnista, joissa rukous sairaiden puolesta on vetänyt kokonaisia kyliä Kristuksen luokse.
Aina yhtä suuri valta
Vaikka ylistys ei Caven mukaan lisää Jumalan läsnäoloa, se on silti erittäin tärkeä osa seurakunnan elämää.
‒ Kun ylistän Jumalaa, tulen tietoiseksi hänen ominaisuuksistaan. Jumalan valta, voima ja armo on aina yhtä suurta, mutta tietoisuuteni niistä voi lisääntyä.
Cave muistutti seurakuntaa sen tehtävästä Jumalan läsnäolon kantajana.
‒ Jumalan läsnäolo kulkee hänen kansansa edellä ja kutsuu uusia ihmisiä liittoon hänen kanssaan. Seurakunta tuo Jumalan siunaavan tahdon ihmisten lähelle.
Martin Cave pyytää usein lupaa saada rukoilla ihmisten puolesta ja siunata heitä. Juuri kukaan ei kieltäydy ja lähes kaikki kokevat rukoilemisen ja siunaamisen hyvänä.
‒ Kun Jumalasta puhutaan filosofian kielellä, sanotaan, että hän on kaikkialla läsnäoleva. Kristityn ei kuitenkaan tarvitse tyytyä tutkimaan Jumalan läsnäoloa vain ajatusten tasolla. Hän saa myös elää siinä ja kokea sitä hyvin käytännöllisesti.
‒ Sinä olet Jumalan temppeli, Kristus on sinussa ja sinä olet Kristuksessa. Jeesus lupasi olla meidän kanssamme joka päivä maailman loppuun asti, Martin Cave rohkaisee.
IMI-kirkon juuret ovat Norjassa pitkään toimineessa Stavangerin Sisälähetyksessä. Nykyisin seurakunta on osa Normisjonia ja toimii Norjan luterilaisen valtiokirkon yhteydessä.
