Norjan kirkko vihkinyt samaa sukupuolta olevia pareja vuodesta 2017 - nyt avioliittokysymys puhuttaa myös valtakirkon ulkopuolella

Norjan vapaakirkossa on käynnistynyt avoin keskustelu sukupuolineutraalista avioliitosta. Jos se päätyisi vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja, se olisi kolmas päätöksen tehnyt kirkkokunta Norjassa.

Kesäkuussa pidettävässä kirkolliskokouksessa on tarkoitus päättää siitä, pitäisikö vapaakirkossa aloittaa virallinen teologinen keskustelu kirkon avioliittokäsityksestä, joka on tähän asti edustanut perinteistä linjaa. Monet näkevät tämän ensimmäisenä askeleena sille, että vapaakirkko seuraisi Norjan kirkon vuonna 2017 toteuttamaa päätöstä sallia samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen. Norjan kirkossa jokainen seurakunta on velvollinen antamaan tilat vihkimiseen ja hankkimaan vihkivän papin. Maallisella tasolla sukupuolineutraali avioliittolaki astui Norjassa voimaan vuonna 2009.

Tehdään heti alkuun lyhyt selventävä katsaus Norjan kristilliseen kenttään. Norjan vapaakirkko eli Frikirken ei nimestään huolimatta ole Suomen Vapaakirkon sisarkirkko. Koko nimeltään Frikirken on Den Evangelisk Lutherske Frikirke eli Norjan evankelisluterilainen vapaakirkko. Se on perustettu vuonna 1877 ja oman ilmoituksensa mukaan sillä on 21 500 jäsentä ja 80 seurakuntaa. Se kuuluu maan suurimpiin kristillisiin yhteisöihin Norjan kirkon, katolilaisten, helluntailaisten ja ortodoksien jälkeen.

Vapaakirkko kuuluu Luterilaiseen Maailmanliittoon samoin kuin Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Norjan kirkko, joka on asemaltaan Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa vastaava valtakirkko ja johon kuului v. 2019 5 367 580 jäsentä eli 68,7% Norjan väestöstä. Suomen Vapaakirkon sisarkirkko Norjassa on puolestaan Misjonskirken Norge eli Norjan Lähetyskirkko. Se on perustettu 1884 ja sillä on 11 411 jäsentä 85 seurakunnassa.

Muutoksen puolesta ja sitä vastaan

Nyt alkaneen keskustelun taustalla on aloite, jonka on laatinut Oslon Kraftverketin vapaaseurakunta. Siinä halutaan perusteellista selvitystä ja laajaa keskustelua vapaakirkon teologiasta koskien samaa sukupuolta olevien parisuhdetta. Samalla toivotaan selvitettävän sitä, onko kyseessä tunnustuskysymys ja olisiko mahdollista toimia niin, että seurakuntien näkemykset tässä asiassa eroaisivat toisistaan. Koska kyse on ainoastaan selvityksestä riittää päätökseen yksinkertainen enemmistö.

Vapaakirkossa on monia, jotka toivoisivat kirkon avioliittokäsityksen muuttuvan niin, että perinteisen käsityksen rinnalla hyväksyttäisiin myös samaa sukupuolta olevien liitot. Kraftverketin vapaaseurakunnan pastori Kjetil Gilberg kirjoitti jo kesäkuussa 2021 kriittisesti siitä, etteivät saman sukupuolen kanssa parisuhteessa elävät voi toimia kirkon johtotehtävissä ja vaati muutosta.

Vapaakirkon kirkolliskokouksen varapuheenjohtaja Anne Mari Schiager Topland on ilmaissut toiveensa teologisen keskustelun aloittamiselle. Hän lähestyy kirkon nykyistä avioliittokäsitystä avioliitosta Jumalan hyvänä lahjana miehelle ja naiselle niin, että on viisaampaa solmia laillisesti sitova avioliitto kuin vain epävirallinen suhde, ja että Raamattu opettaa tällaisesta Jumalan hyvänä järjestyksenä ihmisille ja yhteiskunnalle. Hän pitää kuitenkin ongelmallisena sitä, että samaa sukupuolta olevien väliset liitot rinnastetaan kirkon opetuksessa uskottomuuden ja rajat ylittävän seksuaalisen toiminnan kanssa samalle viivalle. Siksi hän iloitsee tehdystä aloitteesta koskien teologista keskustelua ja toivoo sen etenevän.

Myös kriittisiä näkemyksiä on esitetty, vaikka toisaalta suurin osa pastoreista on kieltäytynyt kommentoimasta asiaa pyydettäessä norjalaisessa mediassa, mikä kertoo tilanteen herkkyydestä. Kuitenkin kirkon oma Budbæraren -lehti on toiminut foorumina joillekin kannanotoille.

Kahden avioliittokäsityksen hyväksyminen rinnakkain hajottaisi kirkon.

Perinteistä avioliittokantaa edustavat ovat muistuttaneet, että avioliitosta on kirkossa keskusteltu jo aiemmin ja kirkon virallisten dokumenttien kanta on, että homoseksuaalisen elämäntavan harjoittaminen ja puolustaminen on vastoin Jumalan sanaa eivätkä näin toimivat voi toimia julistajina ja johtajina kirkon seurakunnissa. Useampikin on nimeltä mainiten ihmetellyt tämän johdosta, miten varapuheenjohtaja Schiager Topland voi suhtautua myönteisesti siihen, että kirkossa on erilaisia näkemyksiä asiasta. Konservatiivien mielestä on toki hyvä keskustella, miten seksuaalivähemmistöihin kuuluvat kohdataan asiallisesti, mutta tämä ei saa tarkoittaa avioliittokäsityksen muuttamista.

Vuonna 2020 eläköitynyt vapaakirkon pastori ja kirjailija Jan Rettedal ilmaisee itseään suorasukaisemmin, ehkä juuri eläkeläisasemansa suojista. Hänen mielestään kyseessä on tunnustuskysymys ja kahden avioliittokäsityksen hyväksyminen rinnakkain hajottaisi kirkon. Vedoten edellä mainittuihin kirkon linjauksiin hän toteaa, että avioliittokäsityksen muuttamista haluavien kannattaisi erota vapaakirkosta ja hakeutua sellaiseen yhteisöön, joka vastaa näiden avioliittokäsitystä.

Keskustelun kiihtyessä on vapaakirkon kirkolliskokouksen esimies (synodeformann) Jarle Skullerud onkin pyrkinyt rauhoittamaan keskustelua toivoen sen pysyvän kaikkia osapuolia kunnioittavana. Hän itse haluaa uskoa kirkon johdon kokonaisuudessaan haluavan sitoutua niin Raamattuun kuin kirkon tunnustukseen ja muistuttaa, ettei kesällä päätetä kirkon avioliittokannasta, vaan avioliittoteologian selvittämisestä. Monet kirkossa ovat kuitenkin sitä mieltä, että mitään selvitettävää ei ole.

Keskustelu avioliittokäsityksestä laajentunut

Mikäli Norjan vapaakirkko päätyisi vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja olisi se kolmas kristillinen kirkkokunta Norjassa, joka päätyy kyseiseen ratkaisuun. Norjan kirkon päätös astui voimaan 2017 ja vuonna 2019 maailmanlaajuinen Yhdistynyt metodistikirkko teki päätöksen, jossa kyseinen kirkko tulee jakautumaan niin, että samaa sukupuolta olevien liittoja vastustavat voivat perustaa oman kirkkokunnan saaden seurakuntiensa omaisuuden mukanaan. Asia on herättänyt keskustelua Norjan metodistien parissa, joita on noin 10 000 ja on luultavaa, että heidän parissaan tulee näkymään hajaannusta päätöksen voimaantuloon mennessä mahdollisesti tämän vuoden aikana.

Norjassa on muitakin luterilaisia vapaakirkkoja. Vapaakirkon jälkeen suurin niistä on vuonna 1872 perustettu Det evangelisk-lutherske kirkesamfunn eli Evankelis-luterilainen kirkkoyhteisö (DELK), jolla on 14 seurakuntaa ja noin 3300 jäsentä. Se on vapaakirkkoa konservatiivisempi ja siihen on liittynyt viime vuosina useampia entisiä Norjan kirkon pastoreita, minkä lisäksi kirkko on perustanut uusia seurakuntia perinteisen kannatusalueensa ulkopuolelle. Viimeksi tämän vuoden tammikuussa naispappeuden vastustuksen vuoksi työstään Norjan kirkossa pois ajettu pastori Mikael Bruun aloitti DELK:in papistossa, ja samassa kuussa perustettiin uusi DELK:in seurakunta Länsi-Norjan Sandnesiin.

Norjan tilanne osoittaa, että keskustelu kristillisestä avioliittokäsityksestä ja sen muuttamisesta koskettaa muitakin kuin niin sanottuja valtakirkkoja. Tosin valtakirkkojen päätöksillä lienee iso rooli asian tuomisessa keskusteluun ja eräällä tavalla uuden kannan normalisoitumisessa. Aika näyttää, nähdäänkö suomalaisella kristillisellä kentällä vastaavia kehityskulkuja. Ainakin mainittu metodistien tilanne koskee myös Suomen metodisteja.

https://budbareren.no/apent-brev-til-anne-mari-schiager-topland

https://budbareren.no/innlegg-fra-synodeformann-skullerud

https://budbareren.no/utruste-ikke-utrede

https://budbareren.no/brev-til-oss-alle-i-den-evangelisk-lutherske-frikirke

https://budbareren.no/nestleder-schiager-topland-presiserer

https://budbareren.no/nestleders-svar-til-oyvind-dovik

https://budbareren.no/frikirken-og-leresporsmal

https://budbareren.no/-det-er-barn-og-unge-det-handler-om

https://budbareren.no/-ma-ikke-risikere-a-hindre-guds-frelsesplan

https://budbareren.no/-hvor-er-frikirken-pa-vei

https://frikirken.no/om-frikirken/oss

https://idag.no/kommentarer/frikirkens-pride-prosess/19.38556