Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

Nunnan kyynel kutsuu pitämään kiinni Kristuksesta myös mestauslavalla

 

Sanna Iljin ja Marjukka Tepponen karmeliittasisarten rooleissa.
Kuva: Kansallisooppera / Ilkka Saastamoinen

Minkä arvoisia ovat usko ja kuuliaisuus Kristukselle? Tätä joutuivat miettimään ne yksitoista nunnaa, jotka surmattiin Ranskan vallankumouksen väkivaltaisissa vaiheissa 1794.

Kansallisoopperassa saa 26. tammikuuta ensi-iltansa teos Karmeliittasisaret, joka perustuu näihin historiallisiin tapahtumiin. Compiègnen luostarin nunnat eivät kieltäneet uskoaan, vaan nousivat mestauslavalle laulaen ja rohkaisten toisiaan.

Monet kirjailijat ovat luoneet koskettavasta historiallisesta kertomuksesta oman näkemyksensä. Libreton pohjana on ranskalaisen mystikon Georges Bernanosin näytelmä Dialogues des Carmélites (Karmeliittasisarten keskusteluja). Bernanos oli 1900-luvun merkittävimpiä katolisia kirjailijoita, jonka suomennetuista teoksista tunnetuin on Maalaispapin päiväkirja.

Karas-Sana neliöb. 18.-24.11.

Ranskalainen säveltäjä Francis Poulenc tunnetaan kauniista ja lähes impressionistisista melodioistaan, ja hän on säveltänyt paljon myös hengellistä musiikkia. Poulencin kirjoittama libretto tavoittaa Bernanosin syvällisen teologisen pohdinnan pelosta, rakkaudesta ja armosta. Yhteisön voima ja identiteetin vahvistuminen koskettavat teoksen vastaanottajaa varmasti yhtä paljon kuin äkillisesti vihamielisiksi muuttuneet poliittiset olosuhteet. Kiinnostava teema on myös itsevalitun marttyyriuden torjuminen.

Monien luostarien asukkaat yrittivät jatkaa yhteisöllistä elämäänsä viranomaisilta piilossa. Jos he jäivät kiinni, papit ja sääntökuntien jäsenet joutuivat vainon kohteiksi vallankumouksen vastaisesta toiminnasta syytettyinä.

1700-luvulla monet aatelisperheet lähettivät tyttäriään luostareihin. Niissä naisilla oli vapaus harjoittaa taiteita ja tieteitä ja elää itsenäisemmin kuin luostarin ulkopuolella.

Suomessa ensi kertaa nähtävää teosta toteuttaa nimekäs taitelijajoukko. Oopperan pääroolien kotimaisten huippunimien joukossa ovat muun muassa Marjukka Tepponen, Tuija Knihtilä ja Johanna Rusanen.

Muu tekijäkaarti on kansainvälistä. Ranskalaisen ohjaajan Olivier Pyn kädenjälki on visuaalisesti vahvaa. Esityksen kapellimestareina vuorottelevat Hannu Lintu ja James Sherlock. Kansallisoopperaan uusintaohjauksen tekee Daniel Izzo. Lavastuksesta ja puvuista vastaa Pierre-André Weitz ja valaistuksesta Bertrand Killy.

Karmeliittasisaret kuulevat pelottavia uutisia. Kuva: Kansallisooppera / Ilkka Saastamoinen

Francis Poulenc Karmeliittasisaret Suomen kansallisoopperassa 26.1.–23.2.