Kirjoittanut
Nuoren seurakunnan veisukirjassa Jumala näyttäytyy rakastavana, huolehtivana, turvallisena ja armollisena. Jumalan kaikkivaltius, viimeinen tuomio ja Kristuksen paluu jäävät ainakin kirjan usko-osiossa vähemmälle huomiolle.
Näin väittää teologian maisteri Krista Lampi, joka tutki pro gradu -tutkielmassaan veisukirjaa uskon ja uskovan ihmisen näkökulmasta.
Teologian maisteri Krista Lampi selvitti tutkielmassaan, millaisen kuvan uskosta ja uskovasta ihmisestä Nuoren seurakunnan veisukirjan vuoden 2010 laitoksen usko-kokonaisuus antaa. Usko-kokonaisuus muodostaa noin kolmasosan veisukirjasta, joten tuloksia ei voi yleistää koskemaan koko veisukirjaa. Lampi peilasi veisukirjaa luterilaisen kirkon Katekismusta ja rippikoulusuunnitelmaa vasten.
Nuorten veisuissa korostuu Jumalan rakkaus, huolenpito, turvallisuus ja armo. Luomistyö ja kaikkivaltius jäävät vähemmälle huomiolle. Viimeinen tuomio ja Kristuksen paluu saavat vain vähän huomiota. Persoonallista pahaa ei aineiston veisuissa käsitellä. Tosin muualta veisukirjasta löytyy kyllä kappale ”Paha vaanii”.
Ihminen kuvataan usko-kokonaisuuden veisuissa katoavaisena ja heikkona. Ihmisen usko on useammin pieni ja heikko kuin varma ja voimakas. Tätä Krista Lampi pitää erityiskorostuksena Katekismukseen nähden.
Veisukirjan kuvaus ehtoollisesta on laaja, mutta kaste mainitaan aineistossa vain kerran lyhyesti. Lampi pitää tätä hämmästyttävänä ottaen huomioon, kuinka keskeinen rooli kasteella on kristinopissa. Kokonaisuudessaan veisut antavat Lammen mukaan kristillisestä uskosta monipuolisen ja kristinopin mukaisen kuvan, tosin hän pohtii sitä, pystyykö nuori samaistumaan laulujen sanoihin.
Krista Lammen pro gradu -työn lyhyt esittely on luettavissa tästä linkistä.
