Vuoden loppuun mennessä reippaasti toistasataa rippikoulutyötä tekevää on käynyt Nuori kirkko ry:n koulutuksen, joka rohkaisee ilmiöpedagogiikan hyödyntämiseen.
Ennen vanhaan opettaja saattoi puhua kokonaisen tunnin yhteen menoon ja oppilaat kuuntelivat – rippikoulussakin.
Nyt osat ovat vaihtuneet. Nuorten oma keskustelu ja työskentely ovat pääosassa, kun rippikoulun ohjaaja kannustaa, tukee ja ohjaa oppimista.
Nuori kirkko ry:n koulutussuunnittelija Sanna Jattu edistää ilmiöpedagogiikan käyttöä rippikouluissa.
Ilmiötyöskentelyt saavat nuoret puhumaan, miettimään, kysymään, etsimään tietoa ja työstämään sitä ymmärrettävään muotoon.
– Nuoret itse kertovat, mitkä asiat ilmiössä tai teemassa heitä kiinnostavat. He myös kehittävät siihen liittyen tärkeitä kysymyksiä ja etsivät vastauksia eri kanavista.
– Lopulta nuorista muodostetut ryhmät päättävät, millä tavalla he esittävät työskentelynsä tulokset muille – esimerkiksi mind mapilla, musisoiden tai draaman keinoin.
Jos ilmiötyöskentelyn teemana on Raamattu, nuorilta ehkä nousee seuraavanlaisia kysymyksiä. Kuka sen on kirjoittanut? Onko se totta? Miksi sitä pitäisi lukea?
Näihinkin kysymyksiin nuoret saavat itse etsiä vastauksia.
Sanna Jattu muistuttaa, että ilmiötyöskentelyissä ohjaaja pitää huolta siitä, että niiden kautta opitaan rippikoulun ja ryhmän kannalta olennaisimmat asiat ilmiöstä.
– Uusi rippikoulusuunnitelma painottaa nuorten osallisuutta, nuorilähtöisyyttä, merkityksellistä oppimista ja turvallista ilmapiiriä. Ilmiötyöskentelyt ovat yksi tapa toteuttaa rippikoulun oppimistilanteita niin, että nämä tavoitealueet voisivat toteutua.
Tänä vuonna Nuori kirkko ry:n koulutuksissa opiskelee ilmiöpedagogiikkaa yhdeksän ryhmää. Pilottikoulutus järjestettiin viime vuoden puolella.
– Havaintojeni mukaan toiminnalliset työskentelyt ja ryhmätyöt ovat jo laajasti käytössä rippikouluissa. Sen sijaan ilmiöpedagogiikalle tyypillinen nuorten omista kysymyksistä lähteminen, tutkiva ote ja nuorten mahdollisuus suunnitella omaa oppimisprosessiaan on vasta yleistymässä.