Reformaation eräs ydinteemoista oli kansankielisen Raamatun tarjoaminen kansan luettavaksi. Kieli muuttuu tänään niin nopeasti, että se luo haasteita raamatunkäännöstyölle.
Nykyinen Kirkkoraamatun käännös on vuodelta 1992. Se ei välttämättä ole enää tänä päivänä kansankielinen. Mutta mikä tekee Raamatusta kansankielisen?
– Näin olisi voitu kysyä 50 vuotta sitten. Nykyään ei ole olemassa kansankieltä. Kielimaailmat ovat siten eriytyneitä, että 15-20 vuotiaan kielimaailma on erilainen kuin minun, joka olen pitkällä kuudennellakymmenennellä vuosikymmenellä. Toisaalta niiden ihmisten, jotka pyörivät digitaalisessa maailmassa, heidän kansankielensä on erilaista kuin heidän, jotka ovat tottuneet lukemaan kirjallisuutta, Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila kertoo.
Raamatun käännöksen teko ei ole aivan yksioikoinen prosessi.
– Kun käännöstä tehtiin, tavoitteena oli ymmärrettävä nykysuomi. Käännös merkittäviltä osin toteuttaa tätä, mutta uskaltaisin sanoa, että kun lopullisen käännöksen hyväksyi kirkolliskokous, teki se siitä vähemmän ymmärrettävää kansankieltä. Käännöskomitean lopputulos oli mielestäni parempi.
Kuinka nopeasti kieli muuttuu ja kuinka usein Raamattua tulisi kääntää? Mitkä ovat vuoden 1992 raamatunkäännöksen vaikeimmat sanat nykyihmiselle? Ja mikä on Digimarkus? Kuuntele Armoa 2017 –ohjelma Radio Deistä torstaina klo 09:05 ja uusintana klo 13:05. Ohjelmassa on vieraana Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila. Ohjelmasarjan menneet osat löydät Radio Dein ohjelma-arkistosta tästä linkistä.
