Nykytasa-arvon varjopuoli – osa miehistä unohdetuilla poluilla

Moni mies saa lapsuudessaan hatarat eväät luovia sosiaalisissa suhteissa. Haasteet näkyvät surullisella tavalla esimerkiksi itsemurha- ja väkivaltatilastoissa.

Miessakit ry:n toiminnanjohtaja Tomi Timperi muistuttaa, että iso osa miehistä ja pojista voi ihan hyvin. Mutta kun ongelmia ilmenee, monelle kynnys hakeutua avun piiriin on suuri.

– Meissä miehissä on vielä aika paljon sitä, ettemme osaa, uskalla, kehtaa tai halua lähteä hakemaan apua silloin, kun se on tarpeen. Tilanne on parantunut paljon, mutta edelleenkään monet eivät hae apua ja tukea riittävän ajoissa.

Miesten tasa-arvo ry:n varapuheenjohtaja Pasi Vuokko huomauttaa, ettei tilastoissa ole huomioitu sitä, että miehet eivät ole niin heterogeenistä joukkoa kuin naiset.

– Miehistä löytyy naisia enemmän sekä pudokkaita että huippumenestyjiä ja -osaajia. Uskon, että miesten ylisedustus joissakin negatiivisissa tilastotiedoissa johtuu tästä.

”Tasa-arvotoimet kohdistetaan naisille, koska heitä vertaillaan hyvin menestyviin, fiksuihin miehiin. Samaan aikaan on unohdettu pudokkaat”

– Tasa-arvotoimet kohdistetaan naisille, koska heitä vertaillaan hyvin menestyviin, fiksuihin miehiin. Samaan aikaan on unohdettu pudokkaat, Vuokko toteaa.

”Koulua ei ole rakennettu pojille”

Tomi Timperin kokemuksen mukaan miesten ongelmat juontuvat useimmiten lapsuudenperheeseen ja koulunkäyntiin.

– Jos näissä kohdissa homma rupeaa jotenkin falskaamaan tai ei saa oikein riittävää tukea tai alkaa tulla syrjäytymistä, niin ne ovat vaaranpaikkoja, joihin pitäisi erityisesti panostaa.

– Koulua ei ole rakennettu pojille samalla tavalla kuin se on rakennettu tytöille. Pojat kehittyvät vähän hitaammin lapsuusvuosina, ja koulu alkaa joidenkin asiantuntijoiden mukaan pojille vähän liian aikaisin. Olisi hyvä, jos kouluun menoa jossakin tapauksessa voisi lykätä vaikkapa vuoden verran, Pasi Vuokko pohtii.

Miessakit ry:n toiminnanjohtaja Tomi Timperi mukaan monien miesten ongelmat ovat yhteydessä lapsuudenkokemuksiin, koulunkäyntiin ja sosiaalisiin taitoihin. Hän korostaa, että näihin asioihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta miesten hyvinvointia voitaisiin parantaa.

Timperi puuttuisi koulujen työskentelyrauhaan.

– Se on aivan keskeinen osa-alue siinä, miten pojat pärjäävät koulussa. Työskentelyrauhan puuttuminen vaikuttaa erityisesti poikiin.

Yksinäisyyttä ja lähisuhdeväkivaltaa

Kodissa ja koulussa luodaan valmiudet sosiaalisiin suhteisiin. Jos niiden muodostamisessa on haasteita nuorena, voi aikuisena olla ongelmia parinmuodostuksessa tai parisuhteen ristiriitojen selvittämisessä. Tilastojen mukaan suomalaiset naiset kärsivät EU-maista toiseksi eniten lähisuhdeväkivallasta.

– On hyvä muistaa, miten hyvin meillä tilastoidaan, analysoidaan ja puhutaan näistä tilanteista verrattuna johonkin toiseen maahan, jossa niistä ei puhuta eikä niitä tuoda esille, Tomi Timperi suhteuttaa.

Ongelma ei ole vain miesten, vaan myös monet naiset käyttävät väkivaltaa.

– Asiaa pitäisi mielestäni lähestyä niin, että yksilö lyö, ja hoitaa se niin kuin oikeusvaltiossa kuuluu hoitaa, eli pahantekijää rangaistaan eikä koko hänen edustamaansa viiteryhmää, Pasi Vuokko sanoo.

Timperi pitää tärkeänä, että kaikkia väkivallan osallisia autetaan, olivat he sitten miehiä tai naisia.

– Tällä tavalla on mahdollisuus katkaista väkivallan kierrettä. Esimerkiksi väkivaltaa käyttäneet miehet ovat omassa henkilöhistoriassaan oppineet ratkaisemaan tietyt tilanteet väkivallalla eikä heillä ole tilanteesta muuta ulospääsyä. Avun kautta he pystyvät oppimaan uusia tapoja suhtautua tilanteisiin.

Valtio tukee vain naisjärjestöjä

Pasi Vuokon mukaan miehet on jätetty suomalaisessa yhteiskunnassa ongelmiensa kanssa enemmän yksin kuin naiset.

– Miehiin suhtaudutaan niin, että ”hoidahan ittes kuntoon”, mutta naisten kohdalla on paljon järjestöjä, jotka vaativat yläkautta tulevaa puuttumista kaikkiin mahdollisiin haasteisiin.

Monet naisjärjestöt saavat valtiolta rahallista tukea, mutta miesjärjestöt eivät saa mitään.

– Tilanne on siinä mielessä jännä, että naislähtöiseen toimintaan annetaan resursseja, jotta ne voivat löytää ongelmia ja tuoda niitä esiin. Miesten kohdalla tällaista yleistä rahoitusta valtion puolelta ei ole. Se vääristää tasa-arvosta käytävää keskustelua ja koko tasa-arvotoimintaa, Vuokko toteaa.

Miesten tasa-arvo ry:n varapuheenjohtaja Pasi Vuokon mielestä miesten kohtaamiin ongelmiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Tasa-arvotoimet keskittyvät usein naisiin, vaikka myös miehet tarvitsevat tukea.

– Hyvässä yhteiskunnassa huolehditaan kaikista sen osallisista yhdenvertaisesti. Jos me haluamme olla maailman tasa-arvoisin maa ja edelläkävijä tasa-arvossa, niin meidän on huolehdittava yhdenvertaisesti tytöistä, pojista, miehistä ja naisista ja kohdennettava resursseja sitä mukaa kun ongelmia saadaan tuotua esiin. Paljon on yhteisiä ongelmia, mutta on myös sukupuolierityisiä ongelmia, Timperi sanoo.

– Meidän miesten on myös itse kerrottava, mitä me tarvitsemme, koemme ja haluamme. Arjen tasolla on meidän vastuullamme huolehtia toisistamme. Hyvinvoiva mies heijastaa hyvinvointia kaikille.

Puhutaan hyvää miehistä

Timperi toivoo vastakkainasettelusta vapaata julkista keskustelua.

”Meidän pitäisi yhteiskuntana puhua hyvää myös miessukupuolesta ja tuoda hyvä näkyväksi, niin että pojat, tulevat miehet, kokevat itsensä arvostetuiksi”

– Paremmuudesta kilpaileminen antaa huonon kuvan tuleville sukupolville ja luo epäluottamusta aikuisuuteen. Meidän pitäisi yhteiskuntana puhua hyvää myös miessukupuolesta ja tuoda hyvä näkyväksi, niin että pojat, tulevat miehet, kokevat itsensä arvostetuiksi ja arvokkaiksi ja rupeavat satsaamaan itseensä.