Kirjoittanut
Anonyymit ylensyöjät ympäri maan kokoontuvat yhteen toipumaan ja saamaan vertaistukea. Ryhmissä lausutaan rukous ja puhutaan myös Jumalasta. Kristitty Mari, 56, on käynyt ryhmässä kuuden vuoden ajan.
– Sain kuulla ensimmäisen kerran Overeaters Anonymous –ryhmästä (OA:sta) noin kuusi vuotta sitten. Tuttavani seurakunnasta sanoi, että siitä saattaisi olla hyötyä minulle, Mari (nimi muutettu) kertoo.
Mari oli kärsinyt vuosikymmenet ylipainosta ja epäonnistuneista dieeteistä. Laihdutetut kilot olivat aina tulleet takaisin, korkojen kera.
Makeanhimo ja ulkonäkö olivat tuottaneet häpeää.
Netistä löytyi tietoa OA:sta sekä kokoontumispaikoista ja -ajoista.
Lähimpään ryhmään Marilla oli matkaa kymmeniä kilometrejä.
– Jännitin todella paljon. Ensimmäisellä kerralla keskitin kaikki voimani siihen, mitä muille sanoisin. Nyt tiedän, että olisin saanut olla ihan hiljaakin, Mari muistelee hymyillen.
Aluksi rukoillaan
Tällä kertaa ryhmään tulee viisi ihmistä. Yksi heistä kantaa mukanaan kokoontumistilan avainta.
Kohta porisee teevesi.
Pöydän ääressä siemaillaan juomaa, kun vapaaehtoinen lupautuu tämänkertaisen kokoontumisen vetäjäksi ja lukee kansiosta ryhmän säännöt.
Sitten osallistujat lausuvat yhdessä tyyneysrukouksen: Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa, mitkä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.
Sitten ryhmäläiset ottavat esiin kirjansa ja sieltä vuorossa olevan seitsemännen askeleen: Nöyrästi pyysimme Häntä poistamaan vajavuutemme.
Pari kirjaa on aina vapaana niille, joilla omaa ei ole.
Rauha puhua, keskeytyksettä
OA:n toipumisohjelma pohjautuu 12 askeleeseen ja 12 perinteeseen, jotka on omaksuttu anonyymeiltä alkoholisteilta (AA).
Ryhmässä käsitellään askel eli yksi kirjan luku kerrallaan. Tällä kertaa tekstiä riittää jokaiselle ääneen luettavaksi yhden sivun verran.
Lukurupeaman jälkeen kukin saa kertoa vuoron perään kuulumisensa.
Jokainen aloittaa omalla nimellään, kuten ”olen Mari, pakonomainen ylensyöjä”.
Puhujaa ei keskeytetä, eikä hänen sanomisiaan kommentoida. Kokoontumisen alussa kerratuissa säännöissä on toive, että jokainen keskittyisi puheenvuorossaan ylensyömiseen liittyviin oman elämänsä asioihin.
Marin ryhmässä on tapana, että jokainen pääsee ääneen kahteen otteeseen, vuorollaan.
Jokaisen kuulumiset ovat omanlaisiaan. Kahta samanlaista ei ole.
Kun ”kakkoskierros” on loppu, ryhmä on ollut koolla puolisentoista tuntia.
Ohjelma päättyy yhdessä – käsi kädessä – lausuttuun Rozannen lupaukseen, jossa ovat mm. nämä sanat: ”Ja kun liitämme kätemme yhteen, löydämme rakkautta ja ymmärtämystä yli villeimpien unelmiemme.”
OA:ssa Jeesuksen kanssa
OA on riippumaton kaikista julkisista tai yksityisistä järjestöistä, poliittisista liikkeistä, ideologisista tai uskonnollisista opeista.
– Kun siis ryhmässä puhutaan Jumalasta tai Korkeimmasta Voimasta, se voi kullekin tarkoittaa eri asiaa. Itselleni valinta on selvä. Minä uskon kristinuskon Jumalaan ja Jeesukseen, joka on sovittanut jokaisen synnit ristillä, Mari sanoo.
– Ryhmässä olen saanut arvokasta vertaistukea. Siellä jokainen pääsee tasavertaisesti ääneen, ja aihe on tuttu kaikille. Ongelmasta saa puhua vapautuneesti ja luottamuksella sekä kokea hyväksyntää.
Hänestä hyvää on myös se, että ryhmässä voi käydä oman elämäntilanteen mukaan – vaikka vuosia. Ymmärrys syömisen ongelmista ja omasta tilanteesta on koko ajan kasvanut.
Mari on myös käynyt kristillisen toipumisryhmän, Kriton.
