Luovuuteen liittyy kontrollista vapautuminen.
”Miten välttyä palamasta loppuun? Palaamalla alkuun.” Tähän oivallukseen kiteyttää kuvataiteilija ja yrittäjä Anneli Kärki sekä Alkuun-taidenäyttelynsä lähtökohdat että viime vuosien elämänvaiheensa.
– Elämässäni on ollut monia alkuja, kalibrointia, nollausta, pysähtymistä ja kuuntelemista. Viimeisin käännekohta oli vuosi 2019, joka sisälsi monta yhtäaikaista kuormitustekijää: isäni kuoleman, liian koviksi kasvaneet työpaineet, haastavan elämäntilanteen perheessä sekä aivo-operaation ja kasvohalvauksen.
– Kuormitus oli yksinkertaisesti liian iso: aivan kuin olisin yrittänyt tehdä lapiolla traktorin töitä. Lopulta keho pakotti pysähtymään.
Pysähdys oli entisen elämän loppu, mutta samalla jonkin uuden alku. Anneli alkoi maalata ja työstää traumaattisia kokemuksiaan. Yksi asia johti toiseen, ja mukaan tulivat taideterapiaopinnot – sekä hyppy yrittäjäksi.
– Yrittäjyys tuntui isolta riskiltä. Toisaalta ajattelin, että eikö minulle ole jo tässä vaiheessa elämää tullut selväksi, kenen käsissä elämäni on. Jumalan kämmeneltä ei putoa, vaikka välillä joutuu vapaahyppymoodiin.
Taidestudio Kärki aloitti toimintansa syksyllä 2022 starttirahan turvin. Yrityksen palveluvalikoimaksi muotoutui kolme osa-aluetta: aikaisemman työkokemuksen myötä tulleet tapahtuma- ja TV-tuotannot sekä uusi aluevaltaus taideterapia.
Lopulta keho pakotti pysähtymään.
– Se on suunta, johon haluaisin jatkossa mennä, Anneli Kärki sanoo.
Eikä ihme: ovathan erilaiset ilmaisumuodot, kuten musiikki, kirjoittaminen, näytteleminen, kuvataiteet ja ”kaikenlainen käsillä näprääminen” kiehtoneet Annelia lapsesta asti. Nuoruudessa kuvataide alkoi vetää puoleensa niin vahvasti, että hän harkitsi jopa alan ammattiopintoja.
– Isäni antoi kuitenkin ohjeeksi opiskella mieluummin ”kunnon” ammatti. Se oli sitä aikaa, kun käsitys taiteesta ja taiteilijuudesta oli tosi karu.
Niinpä Anneli opiskeli sairaanhoitajaksi ja työskenteli alalla yli kymmenen vuotta. Seuraavaksi ammatti- ja tutkintorepertuaari täydentyi audiovisuaalisen tuotannon osaamisella.
– Nyt kahden ammatin, kolmen tutkinnon ja isän kuoleman jälkeen olen antanut itselleni luvan tulla esiin taiteilijana, Anneli kertoo.
Anneli Kärjen mukaan taide on hyvä väline itsensä ymmärtämiseen. Se voi auttaa tarkastelemaan omaa elämäntilannetta laajemmasta näkökulmasta sekä selkiyttämään ja sanoittamaan omia ajatuksia.
– Luovuuteen, ja itselleni mieluiseen improvisaatioon, liittyy myös kontrollista vapautuminen ja iloinen heittäytyminen luottamaan. Yksi taideterapian tavoite onkin saada ihminen kasvamaan omaksi itsekseen sitä kautta, että hän uskaltaa päästää irti, Anneli sanoo.
Hän kertoo opetelleensa itsekin irti päästämistä niin elämässä kuin taiteessakin. Yksi sen ilmentymä on maalauksen aloittaminen ilman ennakkosuunnitelmia.
– Olen maalannut monta taulua myös yli, mutta huomannut, ettei mikään kerros ole mennyt hukkaan. Sama totuus näkyy myös ihmisen elämässä: jokainen kerros tekee meistä sen, mitä olemme.
Kun sanat loppuivat, kuvat alkoivat rukoilla puolestani.
Toinen taideterapian elementti, terapeuttisuus, juontaa niin ikään juurensa lapsuuteen. Anneli muistaa perustelleensa teini-iässä musiikkiopintojen lopettamisen sillä, että hänestä tulee isona psykiatri.
– Sitä minusta ei tullut. Sairaanhoitajaksi opiskeleminen kertoo kuitenkin siitä, että jonkinlainen hoivapuoli minussa on aina ollut.
Myös taiteen terapeuttista olemusta Anneli kertoo hyödyntäneensä koko elämänsä ajan, tosin aiemmin tiedostamattomasti. Pensselin tai kynän varresta on löytynyt lepo ja flow-tila, jossa ajantajukin katoaa.
– Taide on hoitanut minua myös silloin, kun olen hypännyt laulamaan, soittamaan tai näyttelemään, Vivamon Raamattukylän musiikkinäytelmissä esiintynyt Anneli lisää.
Kuvataideterapeutin tutkinto tuntuukin hänestä omien vahvuuksien, koulutuksen, elämänkokemuksen ja ammatillisen osaamisen yhdistämiseltä.
– Tässä yhdistyvät nuoren Annelin haaveet tulla psykiatriksi ja kuvataiteilijaksi. On kuin ympyrä olisi sulkeutunut.
Lohdullinen kriisivuosien hedelmä on lisäksi jumalasuhde, joka on kasvanut yhä läheisemmäksi ja aidommaksi.
– Kun sanat loppuivat ja jäi vain hengitys, kuvat alkoivat rukoilla puolestani. Nykyään ajattelenkin, että rukous voi olla mitä vain: liike, sävel, runo, maalaus tai perinteisiä sanoja.
Samoin kuin taide, myös Jumala on käsityskykyämme suurempi. Häntä ja hänen toimintaansa ei ihminen pysty selittämään.
– Tärkein Jumalan viesti on Jeesus. The Passion Translation -raamatunkäännöksessä on selitetty upeasti Joh. 1:1 esiintyvän logos-sanan merkitystä: ”Aivan kuten me ilmaisemme itseämme sanojen lisäksi monipuolisesti eri ilmaisukeinoilla, Jumala on ilmaissut itsensä täydellisesti Kristuksessa. Jeesus on Jumalan tarina, hänen Elävä Ilmaisunsa”, Anneli Kärki selventää.
Hänen jumalasuhdettaan voisikin kuvata nykyään ennen kaikkea vuorovaikutussuhteeksi. Siinä ihminen saa olla ihminen, ja Jumala on se, joka kantaa, tuli elämässä vastaan mitä tahansa.
Siihen liittyy myös yksi työ, joka alkoi piirtyä Annelin mieleen eräässä rukoushetkessä.
– Näin kuvan rististä, jonka päällä lensin makuuasennossa. Sitä katsoessani ymmärsin, että usein me raahaamme ristiä niskassamme, vaikka Jumala haluaisi ristin kannattelevan meitä ja antavan meille siivet.
Kuka
Anneli Kärki
- sairaanhoitaja, TV- ja tapahtumatuottaja, tiimivalmentaja ja ratkaisukeskeinen kuvataideterapeutti
- tuottanut muun muassa Lasse Heikkilän musikaaleja sekä TV7:lle kristillisiä lastenohjelmia, kuten Herra Hissanen ja Nasta Raamis
- työskentelee Taidestudio Kärjen yrittäjänä ja kuvataiteilijana, jonka Alkuun-taidenäyttelyyn voi tutustua Iso Kirja -opiston Iso Pata -ravintolassa 30. marraskuuta 2023 asti
- puheenjohtajana Kristillisessä Taideseurassa, joka järjestää muun muassa taidetapahtumia. Lisätietoa osoitteessa kristillinentaideseura.fi.
