Kirjoittanut
Suomessa kristityt lapset saavat elää rauhassa, mutta monessa muussa maassa näin ei ole. Open Doorsin lasten ja nuorten vainoraportti paljastaa, että kristittyihin lapsiin kohdistuva vaino on kovaa, eristävää ja identiteettiä muovaavaa.
Lasten ja nuorten vaino näkyy ennen kaikkea siinä, että heitä erotetaan vanhemmistaan, ystävistään ja yhteisöistään. Kristittyjä lapsia myös pakotetaan alistumaan rajallisiin elämänvalintoihin. Tällainen vaino muovaa lapsen identiteettiä. Voiko hän kokea olevansa arvokas? Onko hän sellainen, jolla on paikka yhteisössä? Onko hän ihminen, jolla on ammatillinen tulevaisuus? Hyvin usein vastaus on ei.
Lasten ja nuorten vainoon liittyy myös paljon väkivaltaa, koska he ovat suojattomassa asemassa. Lapset ovat riippuvaisia muista, ja suuri osa heidän elämästään tapahtuu suljettujen ovien takana.
Luokkansa ainoa tyttö ilman hijabia
Muslimitaustaiset lapset kamppailevat usein irrallisuuden kanssa. Esimerkkinä tästä on 12-vuotias Layla, jonka muslimivanhemmat kääntyivät kristinuskoon. Vainon vuoksi he joutuivat jättämään kaiken ja pakenemaan.
Uudessa koulussa Layla oli ainoa, joka ei käyttänyt hijabia. Tämä johti siihen, että kun hän yritti ystävystyä toisten kanssa, hänet jätettiin ulkopuolelle.
Kun hän halusi tehdä opettajan tyytyväiseksi, tämä vastasi hänelle kovin, negatiivisin sanoin. Layla alkoi kysellä: ”Kuka olen? Miksi olen nyt kristitty? Miksi en näytä siltä kuin kaikki muut? Miksi en usko kuten kaikki muut?”
Open Doorsin tiimeillä tai kumppaneilla on joka puolella maailmaa projekteja vainottujen perheiden auttamiseksi. Muutamat niistä on suunniteltu erityisesti lasten auttamiseksi: esimerkiksi lastenleirit, lasten kristilliset materiaalit ja lasten koulutus.
Kolumbiassa pastorin tytär ei voi asua vanhempiensa luona
Yksi raportin päähavainnoista oli se, että hyvin yleinen vainon muoto on estää lapsia tapaamasta kristittyjä vanhempiaan. Esimerkiksi Kolumbiassa käy usein niin, että militanttisissit sieppaavat lapsen tai pahoinpitelevät hänet fyysisesti. Näin ollen vanhemmat näkevät turvallisimmaksi vaihtoehdoksi etsiä lapselleen jonkin toisen paikan kasvaa aikuiseksi.
Vanhemmasta erottaminen on traumaattinen kokemus.
Se, että kristityn perheen lapsi joutuu eroon vanhemmistaan, on voimakas uskonnollisen vainon muoto, koska se erottaa lapsen kahdesta asiasta: kristillisestä kasvatuksesta ja vanhemmista itsestään. Vanhempi edustaa lapselleen rakkauden lähdettä, tukea ja turvaa sekä ohjausta.
Vanhemmasta erottaminen on traumaattinen kokemus. Se saa lapsen kysymään paljon kysymyksiä: Miksi Jumala sallii tämän? Miksi vanhempani pitävät kiinni kristinuskosta, vaikka se merkitsee erossa olemista?
Lastenleirejä ja lastenkoteja vainotuille
Kristittyjä lapsia estetään tapaamasta vanhempiaan monin eri tavoin, ja koska se on perheen sisäinen asia, se ei näy ulospäin. Näissä tilanteissa Open Doorsin on vaikeaa organisaationa tukea perheitä, mutta tapoja siihen on kehitetty.
Jos perhe on ollut mukana kristittyjen yhteisössä, lasta voidaan edelleen yrittää kutsua kristilliselle lastenleirille tai hänelle voidaan yrittää löytää toinen majoitusratkaisu eli jokin toinen paikka, jossa voi kasvaa turvassa. Maan lainsäädäntö voi tosin tehdä siitä melko vaikeaa.
Joissakin maissa, kuten Kolumbiassa, Open Doorsilla on ongelmaan rakenteellinen ratkaisu: vainoa paenneille lapsille ylläpidetään lastenkotia, jossa lapset voivat elää suhteellisen pienissä ryhmissä. Siellä heistä huolehtivat ihmiset, joista he saavat sijaisvanhemmat. Nämä opettavat heitä, tarjoavat heille rakastavan ympäristön ja antavat heidän vapaasti kasvaa kristittyinä.
Jeesus rakastaa lapsia
Mitä me suomalaiset voimme tehdä näiden lasten hyväksi? Me voimme rukoilla, sillä Jumala on lähellä jokaista näistä lapsista. Jeesus sanoo rakastavansa lapsia. Niinpä hän kuulee heidän rukouksensa, ja hän kuulee meidän rukouksemme.
Lue lisää tämän vuoden Lasten ja nuorten vainoraportista.
Kuuntele podcast
Katso video
