Kirjoittanut
Uskonnonvapaus täyttää 100 vuotta Suomessa. Vaalien alla on pohdittu, missä menevät negatiivisen ja positiivisen uskonnonvapauden rajat. Miten uskonnonvapaus toteutuu Vapaa Ajattelija -lehden päätoimittajan ja piispan mukaan?
Radio Dein studiossa istuu ateisteja edustava Esa Ylikoski. Hän on toiminut pitkään Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteerinä. Ylikosken viereen istahtaa piispa. Tarkemmin sanoen Helsingin hiippakunnan paimen Teemu Laajasalo.
Viikon debatti alkaa. Heitetäänpä piispalle saman tien vapaa-ajattelijoiden esittämä vaatimus: Kirkko ja valtio pitää erottaa toisistaan.
– Kyllä minä näen niin, että kirkko ja valtio on juridisesti erotettu silloin Schaumanin kirkkolaissa 150 vuotta sitten. Sen jälkeiset sidokset antavat tiettyjä erityisiä tehtäviä. Ne ovat järjestysmuotoisia tehtäviä.
Tällä Laajasalo viittaa kolmeen julkisen vallan kirkolle antamaan tehtävään: hautausmaat, väestökirjanpitoa, arkkitehtonisesti merkittävät rakennukset.
Monissa maissa uskonto on yksityisasia. Tätä voitaisiin kysyä vaikka gallupilla. Tämän voisi hyvin jättää perheitten, uskontokuntien väliseksi asiaksi.
Puidaanpa ensiksi hautaaminen ja hautausmaiden ylläpitäminen. Evankelis-luterilaisen kirkon hautausmaat ovat niin sanottuja yleisiä hautausmaita. Nykyisin kirkko on velvollinen tarjoamaan hautausmaita myös tunnustuksettomille.
Laajasalo ei ole vielä tavannut sellaista kunnanjohtajaa tai hyvinvointialueen henkilöä, joka toivoisi kontolleen hautausmaita tai väestökirjanpitoa.
– Ei tämän tarvitse tarkoittaa kirkon hautausmaiden sosialisointia, Ylikoski lataa.
– Hautausmaista päättäminen ja hautatoimen ylläpitäminen on yksi kysymys, mutta on hyvä huomioida, että reippaasti yli 90 prosenttia siunataan kirkollisin menoin täysin riippumatta uskonnollisesta statuksesta. Ketäänhän ei väkisin siunata. Se on kielletty, Laajasalo muistuttaa.
– [Hautaaminen] on iso osa meidän yhteiskuntaa ja perinnettä. Ei ole itsestään selvää, miten tällainen muutos tehtäisiin, Laajasalo puolustautuu viitaten hautausmaiden vastuun siirtämisestä kunnille tai hyvinvointialueille.
Piispa Laajasalo muistuttaa vielä, että ”kyllähän Suomessa on uskonnottomia hautausmaita ja tällä on pyritty nimenomaan siihen, että negatiivinen uskonnonvapaus toteutuu”.
Tiesitkö, että..
- Suomessa on noin tuhat hautausmaata.
- Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ja seurakuntayhtymät pitävät yllä yleisiä hautausmaita. Seurakunnat saavat valtiolta rahaa muun muassa hautausmaiden ylläpitoon.
- Myös esimerkiksi ortodokseille, katolisille, muslimeille ja juutalaisille on suunnattu Suomessa omia hautausmaita
- Uskontokuntiin sitoutumattomia, pääosin Vapaa-ajattelijain liiton jäsenyhdistysten ylläpitämiä hautausmaita on kymmenkunta
- Luettelo Suomen hautausmaista
Esa Ylikoski uskoo, että uskonnottomien hautajaisten osuus kasvaa tulevaisuudessa. Tästä syystä hänen mukaan olisi hyvä, että hyvinvointialueet valvoisivat, että olisi tunnustuksettomia seremoniatiloja hautaamiseen liittyen ja kaikilla olisi yhtäläiset oikeudet hautausmaahan ja kappelitilaan.
Entä miten muulla tavoin kirkko ja valtio pitäisi erottaa toisistaan, Esa Ylikoski?
– Alkaen vaikka uskonnon rekisteröinnistä. Ei väestötiedoissa tarvitse [näkyä uskontoa]. Tähän toki on kaksi syytä. Eli että rehtori näkee, että lapsi on varmasti oman uskonnon mukaisessa opetuksessa. Toinen juttu on verotus.
– Monissa maissa uskonto on yksityisasia. Tätä voitaisiin kysyä vaikka gallupilla. Tämän voisi hyvin jättää perheitten, uskontokuntien väliseksi asiaksi.
Eroa kirkosta – Vapaa-ajattelijoiden agenda?
Vielä 1980-luvulla evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului yli 90 prosenttia Suomen väestöstä, kun lukema on tällä hetkellä 65,1 prosenttia. Kirkosta eroaminen on tehty internet-aikana helpoksi erityisesti Vapaa-Ajattelijoiden ylläpitämään Eroakirkosta.fi-sivustolla.
Evankelis-luterilaisen kirkon sisällä Eroakirkosta-sivustoa on syytetty siitä, että se tiedottaa kirkosta eroamisen kiihtyneen kirkkoon liittyvien kohujen tai julkisuudessa esille tulleiden erimielisyyksien jälkeen. Kritiikki viedään usein esimerkiksi diakonia- tai lapsityöhön suunnattuihin kirkollisverovarojen osuuksiin.
Jos on ollut joitain suuria kansallisia suruja, sitten on saattanut tulla ateistien joukosta viestiä, miksi kirkko omii jonkun surun.
Eroakirkosta.fi-sivusto on viestinyt viime aikoina esimerkiksi, että ”suomalaisten mediaanipalkka on noin 3000e/kk. Siitä menee kirkollisveroihin noin 500e/v. Säästä se viissatanen vaikka sähkölaskuun ja eroakirkosta.fi”.
Miten piispa Laajasalo suhtautuu Eroakirkosta-sivustoon?
– Suhtaudun siihen lähetystyönä. Se on mielestäni ateistien lähetystyötä. Sen takia on tärkeää, että sitä ei nähdä neutraalina. Sillähän on pyrkimys muuttaa ihmisten uskonnollista statusta ja argumentoida sen puolesta tässä tapauksessa taloudellisin argumentein.
– Länsimaisessa yhteiskunnassa on oikeus Hare Krishna -väelle jaella pähkinöitä Stockmannin edessä tai ateistien lähetellä tiedotteita, mutta kyllä minä sitä (sivustoa) hieman kyynisenä pidän erityisesti silloin, että jos on ollut joitain suuria kansallisia suruja ja sitten on saattanut tulla ateistien joukosta semmosta [viestiä], että miksi kirkko omii jonkun surun. Se tuntuu kyyniseltä ajatukselta
Ylikoski ei allekirjoita tätä näkemystä.
– Eroakirkosta.fi ei ole ihan tuollaista [tiedotetta] lähettänyt.
Ylikoski kertoo viittaavansa enemmänkin siihen, että jos esimerkiksi Päivi Räsänen on sanonut ”sitä taikka tätä”, niin sen takia pitäisi erota kirkosta.
Tässä kohtaa toimittaja huomauttaa yliskoskelle, että esimerkiksi Yleisradion ”Homo-illan” jälkeen Eroakirkosta-sivusto oli valppaana tiedottamaan kirkosta eroamistilastoja.
– Kyllä sieltä voi katsoa niitä tiedotteita, Ylikoski muistuttaa.
No katsotaanpa. Juuri Homo-illan jälkeen yksi tiedote on otsikoitu: ”Päivi Räsänen ja kirkosta eroaminen – tänään eronnut 701 klo 10.51 mennessä”
Mikä sitten on Eroakirkosta.fi-sivuston pyrkimys?
– Senhän voisi lakkauttaa ilman muuta, jos lähdetään siitä, että uskonnollisiin yhdyskuntiin liitytään täysi-ikäisenä tai 15-16-vuotiaana. Eli alle 1-vuotiaiden liittymisestä voitaisiin luopua.
Tällä Ylikoski ei tarkoita sitä, että kasteesta pitäisi luopua.
Miten katsomusaineet pitäisi järjestää kouluissa? Entä pitääkö rehtorien tai päiväkotien johtajien pelätä ”sakkoja”, mikäli ne järjestävät pääsiäisvaelluksen? Näistäkin teemoista Vapaa Ajattelija -lehden päätoimittaja Esa Ylikoski ja Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo kommentoivat Radio Dein Viikon debatissa 8.3.2023.
Kuuntele koko debatti täältä!
