Kirjoittanut
Kaikkien, asuinpaikasta riippumatta, tulisi pystyä osallistumaan aktiivisesti kirkon toimintaan, painottaa kirkon esteettömyysohjelmasta vastaava Katri Suhonen.
Nyt on taas käsillä se aika vuodesta, kun kirkkoihin kokoonnutaan laulamaan Kauneimpia joululauluja ja pian myös joulukirkkoon. Jouluaatto on suomalaisten suosituin kirkossakäyntipäivä. Jouluaaton hartaudet keräävät vuosittain noin 400 000 kävijää Suomessa. Sen lisäksi joulupäivän tilaisuuksiin osallistuu evankelis-luterilaisen kirkon nettisivujen (2009) mukaan yli 100 000 kävijää.
Katri Suhonen työskentelee kirkkohallituksen toiminnallisella osastolla. Hänen vastuullaan on ollut kirkon esteettömyysohjelma, joka valmistui vuonna 2012. Hän tuo esiin, että ensimmäisenä kirkon saavutettavuudesta tulee yleensä ihmisille mieleen fyysinen saavutettavuus eli, miten he pääsevät osallistumaan kirkollisiin tilaisuuksiin. Saavutettavuutta on kuitenkin myös se, miten tilaisuuksiin osallistuva kuulee ja näkee ja ymmärtää sitä, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Suhosen mukaan uskottava kirkko on kaikkien ihmisten saavutettavissa:
– Ydin on, että koko kirkon toiminnan tulisi olla sellaista, että kaikki ihmiset voivat olla osallisina ja osallistumassa ja toimimassa aktiivisesti. Saavutettavuus vaihtelee todella paljon sen mukaan, mistä paikkakunnasta on kyse, Suhonen painottaa.
Jos puhutaan fyysisestä saavutettavuudesta, se lähtee jo ihan siitä, onko parkkipaikalla invapaikkaa, onko kulkuväylät hiekoitettu ja millainen valaistus piha-alueella on, Suhonen mainitsee. Sisälle siirryttäessä liikuntarajoitteinen panee merkille muun muassa, millainen kynnys on, onko ovella luiskaa, mihin suuntaan ovi aukeaa ja ovatko ritilät sellaisia, että kävelykeppi voi jäädä niiden väliin. Sisätiloissa esimerkiksi valaistuksella ja akustiikalla on tärkeä rooli siinä, pystyvätkö myös vammaiset nauttimaan kirkon tilaisuuksista, Suhonen tähdentää.
Pistevirsikirjoja näkövammaisille ja temppuratoja asennekasvatukseen
Katri Suhonen kertoo, että näkövammaisille saatiin muutama vuosi sitten pistevirsikirjat käyttöön ja lisäksi seurakunnissa on suuritekstistä materiaalia. Myös Kauneimmat Joululaulut löytyvät nykyään pisteillä, Suhonen vinkkaa. Virsistä osa löytyy myös netistä ja ne on mahdollista suurentaa omalla tabletilla, jos sellainen on käytössä. Näkövammaisille suunnatuissa tilaisuuksissa virret kaikulauletaan.
Katri Suhonen tuo esiin, että suuri osa huonokuuloisista on ikäihmisiä ja peräti 80 prosenttia näkövammaisista on ikääntyneitä. Toki on eri asia, kulkevatko asiat mukana läpi elämän vai tulevatko vastaan vasta iän myötä, Suhonen toteaa. Väestön ikääntymisen myötä esteettömyyteen liittyvien kysymysten huomiointi on tulevaisuudessa kuitenkin yhä tärkeämpää.
Katri Suhonen kertoo, että kirkko pyrkii vaikuttamaan myönteisesti lasten ja nuorten vammaisasenteisiin Saavu liikkuva seurakunta -hankkeen kautta. Hanke on osa Invalidiliiton asennetta ja elämänhallintaa -projektia.
Suhonen korostaa, että on erityisen tärkeää, että kirkko toimii yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa, joilla on ruohonjuuritason kokemusta:
– Yhteisen toiminnan ja liikunnan kautta voidaan parhaiten vaikuttaa asenteisiin. Hankkeen puitteissa toteutetaan temppuratoja, joissa kuka tahansa voi esimerkiksi kokeilla näkövammaisen elämää silmät sidottuina tai puikkelehtia pyörätuolilla tolppien välistä. Toimintaa järjestävät paikallistason invalidit ja lapsi- ja perhetyö.
Temppuratoja on mahdollista testata viimeistään reformaation juhlavuotena 2017 eri puolella Suomea.
Radio Dein toimitus haastatteli Katri Suhosta Parempi Huomen -lähetykseen.
Lue lisää:
