Kirjoittanut
Yle uutisoi 26.7, että Helsinkiläisen kappalaisen Riitta Männistön mielestä kolehtikeräys on ”menneisyyden symboli”, joka voitaisiin lopettaa.
Kallion seurakunnan kappalaisen Riitta Männistön mukaan kolehdin kerääminen ei ole kovin tärkeää, koska ihmiset maksavat kirkollisveroa. Hän kuitenkin toteaa, että kolehdilla on silti merkityksensä.
”Pienistä puroistahan ne summat syntyvät, ja sillä on järjestöille varmasti merkitystä. Mutta kyllä se kolehdin siunaaminen messussa tuntuu hieman turhan suurieleiseltä jutulta siihen nähden, kuinka pieni on se uhri, jonka ihmiset siinä antavat”
Suomen kirkoissa kolehtia kerätään vuosittain noin kahdeksan miljoonaa euroa. Kolehtia jaetaan monille eri tahoille. Suurin osa sen tuotosta menee yleensä Kirkon ulkomaanavulle ja erilaisille lähetysjärjestöille. Seurakunnat saavat itse jakaa yhden kolmasosan haluamilleen tahoille.
”Tehtävämme ei ole ylenkatsoa ihmisten lahjoja”
”Tietysti se rahasumma on pieni, mutta pienikin apu on tarpeen, ja varmasti seurakuntalaisille itselleen sillä on iso merkitys, että saa auttaa”, Oulunsalon seurakunnan kirkkoherra Petri Satomaa totesi Ylelle.
Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo ei myöskään ole samaa mieltä Männistön kanssa.
”Kolehtia ei pidä vähätellä, koska meidän tehtävämme ei ole ylenkatsoa ihmisten lahjoja. Lesken ropo muistuttaa, että me emme tiedä kuka antaa liiastaan ja kuka vähästään” Laajasalo kommentoi Kotimaa24:lle.
Kansanlähetys kommentoi asiaa omalla facebook -sivullaan 30.7. Päivityksessä kerrotaan, että Kirkkohallitus myönsi vuosina 2014 ja 2015 järjestölle yhden kirkkokolehdin. Niiden tuotto on noin satatuhatta euroa.
”Se on meille merkityksellinen summa. Sillä ei ole vain materiaalista arvoa, vaan myös hengellistä – varsinkin niille, jotka kuulevat evankeliumin tekemämme työn tuloksena. Antaminen, uhraaminen ja seurakunnissa uhrien kerääminen on raamatullista ja on aina ollut tärkeä osa uskon harjoittamista” päivityksessä sanotaan.
