Monimutkaista eettistä kysymystä pohdittaessa on usein keskitytty potilaan oikeuteen päättää elämästään ja kuolemastaan.
Suomen lääkärikunnan kantojen kartoittamiseksi on tehty laaja Lääkäri ja kuolinapu – kyselytutkimus, jonka tulokset julkaistaan lääketieteen etiikan päivän Hyvä kuolema -seminaarissa tällä viikolla. Tapa, jolla kyselytutkimus on laadittu, on jo etukäteen herättänyt arvostelua monien lääkäreiden keskuudessa.
– Kyselyn terminologia on ristiriitaisesti määritelty ja kysymysten asettelu on asianmukaisten vaihtoehtojen puuttuessa johdattelevaa. Tästä syystä epäluotettavia tuloksia ei siis pitäisi käyttää osoittamaan lääkäreiden eettisiä valintoja potilaan elämän loppuvaiheen hoidossa, lääkäri Kalle Mäki Suomen Kristillisestä Lääkäriseurasta (SKLS) sanoo.
Kärsimyksen, ei elämän lopettamista
Oleellisin ongelma on kuolinapu-termin käyttö.
– Kuolinapuun on sisällytetty asioita, joita siihen ei ole aiemmin katsottu kuuluvaksi. Herää epäily, että taustalla on pyrkimys muokata asenteita eutanasialle myönteisemmiksi, Kalle Mäki sanoo.
Eutanasiassa toiminnan päämäärä ja teon tarkoitus ovat potilaan kuolema. Hyödyttömien hoitojen lopettamisessa päämääränä ei ole potilaan kuolema, vaan hoidoista koituvan epämukavuuden ja kuolinprosessin pitkittymisen välttäminen. Kyselyssä kuolinapu-käsitettä käytetään näiden kummankin seikan kohdalla, vaikka kyse on hyvin erilaisista asioista: toisessa tuotetaan kuolema ja toisessa väistämätön kuolema sallitaan.
SKLS on lähestynyt Suomen Lääkäriliittoa ja Lääkäriseura Duodecimia kannanotolla, jossa ehdotetaan, ettei kyselyn tuloksia tulisi esittää lääkärien mielipiteitä kuvaavana näiden metodologisten ongelmien vuoksi.
– Lääkärin etiikkaan kuuluu potilaan suojeleminen ja elämän kunnioittaminen. Tehtävänä on lopettaa kärsimys, mutta ei elämä. Jo nyt on runsaasti tietoa ja keinoja helpottaa kuolemansairaan kärsimystä. Ongelma on lähinnä siinä, että osaamista pitäisi olla laajemmin käytettävissä Suomessa. Tätä Hyvä kuolema yhteisvastuuhanke on pyrkinyt edistämään, Mäki toteaa.
Ihminen, jolle kipulääkitys ei tuo riittävää apua, voidaan nukuttaa elämänsä loppuajaksi. Mäki arvioi, että erittäin vaikeahoitoisia kipupotilaita on Suomessa vuosittain kymmenkunta.
Tarve jatkotutkimukselle
Suomen lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä on ollut mukana laatimassa Lääkäri ja kuolinapu -kyselyä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Lääkäriliiton, Duodecimin ja Hyvä kuolema -yhteisvastuuhankkeen kanssa ja siihen vastasi yli 3000 lääkäriä.
– Kyselyn myötä haluamme herättää keskustelua aiheesta, joka koskettaa lääkärikuntaa laajasti. Aihe on tärkeä, sillä kuoleman lähestymisen käsittely kuormittaa myös lääkäreitä, Vänskä toteaa.
Hän myöntää, että vastaamista saattoi hankaloittaa se, että kyselyssä kuolinapu määriteltiin aiemmasta poiketen, mutta hieman ristiriitaisesti samalla toteaa, että esimerkiksi eutanasiaa koskevat kysymykset rajattiin kokonaan kyselyn ulkopuolelle.
– Aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että lääkäreiden asenne on vähitellen muuttunut suopeammaksi eutanasiaa kohtaan. Muun väestön parissa eutanasiaa taas on puollettu lääkärikuntaa enemmän jo pidemmän aikaan. Tiedän, että aihe on vaikea, ja että tämä kysely synnyttää tarpeen jatkotutkimukselle.
Teksti Arja-Leena Paavola
