Kirjoittanut
Ymmärrys toisia kohtaan lisää myös tietoisuutta ryhmän puutteista.
Espoon vapaaseurakunnan pastori Kenno Leier tutustui luonneanalyysiin ensimmäisiä kertoja tosimielellä vuosituhannen vaihteessa.
– Testi osoitti, että minä ja kollegani Tero Koskinen olimme täysin erilaisia.
Seurakunnan johtotiimi käytti DISC-analyysiä. Siinä Leier sai omiksi ominaisuuksikseen dominoivan ja vaikuttavan, Koskinen lähes päinvastaisia ominaisuuksia osoittavat vakaan ja tunnontarkan. Maailman suosituimpiin kuuluva persoonallisuustesti DISC pohjautuu William Marstonin 1920-luvulla luomaan käsitteistöön.
Testitulosten äärellä lähti käyntiin prosessi, jossa seurakunnan työtehtäviä jaettiin uudelleen.
– Olimme molemmat pastoreita, mutta täysin erilaisia. Aloimme tehdä enemmän työtä omien vahvuuksiemme varassa ja tukea toista tämän heikkouksissa. Matkalla olemme edelleen, Kenno Leier kuvailee.
Kun työtovereita ei voi valita
Erilaiset luonnetyyppianalyysiin perustuvat testit ovat varovasti rantautumassa seurakuntakenttään. Niitä käytetään yleensä siellä, missä luodaan työryhmiä eri työmuodoille.
Tärkein peruste sille, ettei luonneanalyysiä käytetä lainkaan, on yleensä se, ettei seurakuntapiireissä yleensä ole mahdollisuuksia valita, ketkä tekevät työtä yhdessä.
Kenno Leierin mukaan tässäkin kohtaa viisaus on siinä, että tieto lisää ymmärrystä toisen vahvuuksia ja heikkouksia kohtaan.
– Meiltä esimerkiksi ehkä puuttuu tiimistä tällä hetkellä toimeenpaneva järjestelijäluonne. Toimintamme kasvaa, ja viemme toki prosesseja eteenpäin, mutta tämä ei selvästikään ole kenellekään aivan se omin juttu.
Ei psykologien hyväksyntää
Helsinki Vineyard -seurakunnan pastori, psykologian ja uskonnon lukio-opettaja Ari Puonti toppuuttelee persoonallisuustesteihin liittyvää innostusta.
Esimerkiksi monien rakastama, 1980-luvulla julkaistu kirja Luonteesi ja sen mahdollisuudet (Päivä 1988) perustuu 600-luvulla Hippokrateen luomaan, nykyisin täysin epätieteellisenä pidettyyn nelijakoon, jossa ihmiset määritellään tunteellisiksi sangviinikoiksi, voimakastahtoisiksi koleerikoiksi, harkitsevaisiksi melankolikoiksi tai tunnontarkoiksi flegmaatikoiksi.
– Psykologit eivät usko tähän jakoon enää lainkaan, Puonti sanoo.
Puonnin johtamassa seurakunnassa testejä on tehty, mutta niiden tarkoitus on ollut lähinnä varmistaa, etteivät liian samanlaiset ihmiset kansoita johtoryhmää.
Puonnin mukaan kyse ei saa olla vain mahdollisimman erilaisten ihmisten kasaamisesta yhteen. Tiimiläisten on kyettävä tulemaan toimeen keskenään.
– Luonteen kehittämisen lisäksi pitää kysyä, onko ihminen proaktiivinen ja itseohjautuva. Kykeneekö hän suunnittelemaan omaa työtään, Puonti sanoo.
– Minun on myös kysyttävä esimerkiksi, miten käsittelen vihaa ja miten olen työstänyt oman persoonani kulmia. On suostuttava kasvuprosessiin, se ei ole automaatio.
Prosessi voi jäädä toteutumatta
Myös Kenno Leier arvioi, että persoonallisuustesteistä on helppo innostua, mutta pelkistä kartoituksista ei seuraa vielä muutosta.
– Uskon, että moni on testejä tehnyt, mutta mitään ei ole tapahtunut. Kyllä tämä prosessin vaatii. Itse olemme paremmassa tilanteessa kuin viisi-kuusi vuotta sitten.
– Ainakin meillä on ollut halu luoda uutta. Uskon, että meillä on nyt paras mahdollinen johtotiimi.
Sitä Leier pitää ongelmallisena, että kun seurakuntiin palkataan pastoreita, valinta tuntuu usein kohdistuvan paimensieluun, joka ei halua haastaa ketään.
– Pelkäämme rämäpäitä. Konsensuksen tiellä ei kuitenkaan saada aikaan muutosta.
Toisaalta pioneerihenkisten miesten ja naisten ongelma on Leierin mukaan se, että he ajautuvat usein vaikeuksiin ihmisten kanssa. Heitä löytää usein bisnesmaailmasta, politiikasta, kristillisistä järjestöistä – tai perustamassa omaa seurakuntaa.
– Sellaisista pioneereista, joilla on myös hyvät ihmissuhdetaidot, on seurakunnissa huutava pula.
– Toki suhdetaidot eivät ole ainoa syy siihen, että pioneerit lähtevät. Useimmiten syyt ovat organisaation kulttuurissa.
Ei enää yksin
Testeihin liittyvästä kriittisyydestä huolimatta Vineyardissakin on luonneanalyysejä tehty.
– Kyllä testi avasi yllätyksellisiäkin näkökulmia, joita ei henkilöstä osannut ennemmin nähdä.
Vineyard käytti 16personalities-testiä, jonka voi tehdä maksutta verkossa.
– Testi auttoi ymmärtämään toisia tiimin jäseniä, koska se kertoi millaisia reagointitapoja heillä on. Samalla näimme millaisia persoonallisuustyyppejä puuttui tiimistämme.
– Olisi ylipäätään hienoa, että johtajissa on erilaisia ihmisiä, jotta seurakuntalaisilla on samastumispintaa: jos tuo ihminen voi olla tässä seurakunnassa, niin kyllä minäkin, Puonti sanoo.
Kenno Leier myöntää hänen omasta persoonallisuudestaan puhuttaessa, että joskus hänelläkin on ollut harhaisia käsityksiä omasta kaikkivoipaisuudestaan. Vuosien saatossa väärät mielikuvat ovat saaneet karista pois, pitkälti toisiin tutustumisen kautta.
– Kivun kautta olen saanut ymmärtää, että en voi tehdä paljonkaan yksin. Kun olen nähnyt ihmisten satuttavan itseään ympärilläni, olen havahtunut kasvuun.
Koukuksi erilaisten persoonallisuuksien etsimiseen seurakuntatyöhön on jäänyt kokemus siitä, ettei kaikkea tarvitse osata tehdä itse.
– Minusta on erinomaista, jos joku hoitaa luonteelleni huonosti sopivia tehtäviä, ja jopa nauttii niistä.
Kaksi maksutonta persoonallisuustestiä verkossa
16personalities
16personalities-testi esittelee kuudentoista eri luonnetyypin patteriston. Pääkategorioina ovat analyytikot, diplomaatit, vartijat ja löytöretkeilijät. Erilaisten kysymysten avulla pyritään selvittämään, mihin luonnetyyppiin vastaaja lukeutuu.
Big-five
Psykoterapiakeskuksen persoonallisuustesti ei esittele luonnetyyppejä, vaan auttaa vastaajaa oman personallisuustyypinsä äärelle kysymyksillä, joihin liittyy vastaajan ulospäinsuuntautuneisuus, mielikuvituksellisuus, emotionaalinen tasapainoisuus, sovinnollisuus ja eläytymiskyky.
www.vastaamo.fi/persoonallisuus/
