Suomen valtio kanavoi hätäapua toimittavien järjestöjen kautta noin 24 miljoonaa euroa vuosittain humanitaariseen apuun.
Mikäli järjestöihin kohdistuvat budjettileikkaukset toteutuvat, on kriisialueilla annettava apu vaarassa vähentyä dramaattisesti.
Yli 80 prosenttia suomalaisista pitää humanitaarista apua tärkeänä – kotimaiset järjestöt edesauttavat kriisiapua suomalaisella avustustoiminnalla. Vuosittain suuri joukko järjestöjen kouluttamia humanitaarisen avun asiantuntijoita lähetetään maailman eri kolkkiin. Myös Suomen rahoittama hätäapu on uhattuna, sillä siihen käytettävät varat ovat osa kehitysyhteistyömäärärahoja, joihin hallituksen kaavailemat mahdolliset budjettileikkaukset kohdistuisivat.
– Kirkon Ulkomaanavulla on tällä hetkellä kahdeksan ulkoministeriön rahoittamaa ohjelmaa. Leikkausten toteutuessa joudumme valitettavasti miettimään uudelleen ohjelmien lukumäärää, Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva kertoo. – Työtä pitää kuitenkin pystyä tekemään tehokkaasti niin, että sillä olisi vaikutusta.
Vaikka suomalaisella katastrofiavulla ei maailmanlaajuisessa mittakaavassa ole kovin suurta osuutta, Kirkon Ulkomaanapu on onnistuneesti keskittynyt esimerkiksi koulutuksen ja toimeentulon tukemiseen ja sillä on monessa maassa suuri merkitys.
– Joillakin alueilla olemme todella suuri toimija. Jos puhutaan alueellisesti ja yhteisötasolla, niin työllämme on todella suuret vaikutukset, Alajarva selittää. – Jos ajattelemme vaikka Keski-Afrikan tasavaltaa, jossa on paljon isoja kansainvälisiä toimijoita, niin me olemme kyllä koulutussektorilla todella keskittyneitä työhömme ja tunnettuja siinä. Tietyissä maissa olemme pystyneet aika hyvin kattamaan työllämme sitä tarvetta, mikä niissä on.
Suomalainen avustustyö ketterää ja nopeaa
Kirkon Ulkomaanavun oman katastrofirahoituksen lisäksi työtä rahoittaa ulkoministeriö sekä erilaiset yksittäiset keräykset ja kampanjat ja yksittäiset lahjoittajat.
Suomalaisen katastrofiavun vahvuudeksi Alajarva lukee erityisen keskittymisen Kirkon Ulkomaanavun ohjelmamaihin.
– Niissä pystymme tekemään ihan varautumistyötä, eli ennaltaehkäisemään kriisien vaikutuksia, mutta myös se on todella tärkeää, että olemme paikan päällä ja pystymme toimimaan paikallisten ihmisten hyväksi myös katastrofien jälkeen, jälleenrakennuksessa ja pitkäjänteisessä kehitysyhteistyössä. Olemme todella ketterästi ja nopeasti toimiva organisaatio.
Alajarva tiivistää Kirkon Ulkomaanavun pyrkivän tekemään työtä ennen katastrofeja, niiden aikana ja niiden jälkeen. Kirkon Ulkomaanavun ohjelmamaiden ulkopuolella tapahtuvien kriisien aikana järjestössä mietitään tapauskohtaisesti, miten lähdetään toimimaan ja mikä on jatkosuunnitelma katastrofitilanteen jälkeen.
Ongelmana pitkittyneet kriisit
Budjettileikkaukset vaikuttaisivat kuuteen suomalaiseen humanitaarista työtä tekevään järjestöön. Niitä ovat Kirkon Ulkomaanavun lisäksi Pelastakaa Lapset, Plan Suomi, Punainen Risti, Suomen World Vision sekä Fida International.
Leikkausten toteutuessa Alajarva uskoo ulkoministeriöltä edelleen saatavan rahoitusta suurempiin kriiseihin ja katastrofeihin, mutta pelko niiden maiden puolesta, joissa kriisit ovat pitkittyneitä on suuri.
– Jos ajattelemme esimerkiksi tällaisia isoja pakolaisongelmia joita on ympäri maailmaa ja toimintaamme hauraissa valtioissa, niin niihin leikkaukset kyllä todella iskevät. Kysymys kuuluu, miten pystymme sitten toimimaan tehokkaasti ja niin, että työllämme on vaikuttavuutta? Alajarva pohtii. – Tosiasia on, että vaihtoehtoina meillä on silloin vähentää ohjelmien määrää dramaattisesti tai toimia ohjelmamaissa aiempaa pienemmällä panoksella, joista jälkimmäinen ei ole todellakaan hyvä vaihtoehto. Silloin rahoitus on aikalailla kotimaisten järjestöjen oman rahoituksen varassa, ja sen, miten kansalaiset lähtevät mukaan keräyksiin ja kampanjoihin. Se kuitenkin hidastaa vastaamiskykyä kriiseihin. Leikkauksilla olisi lisäksi selkeä vaikutus suomalaisten järjestöjen henkilökuntaan ja työllistymismahdollisuuksiin.
Kuva: Kirkon Ulkomaanapu/Antti Helin
