Kirjoittanut
Andrea Lucado kirjoittaa Relevant Magazinen artikkelissaan, että pitää olla varovainen palvooko ylistyskokemusta enemmän kuin itse Jumalaa.
”Pidän kirkoista, joissa on mahtava ylistysbändi – silloin tunnen oloni mukavaksi. Pidän kirkosta, missä kaikki ystäväni käyvät – silloin tunnen oloni mukavaksi. Pidän kirkosta, jossa on hyvä saarna ja seremonia – silloin tunnen oloni mukavaksi. Minun piti pysähtyä ja kysyä itseltäni: mistä lähtien ylistyksessä on ollut kyse siitä, että minusta tuntuu hyvältä?”
Lucado kertoo vierailustaan kirkossa, joka oli erilainen kuin mihin hän oli tottunut. Sunnuntain messut eivät olleet ihmisille viikon kohokohta, vaan jumalanpalvelus oli vain pieni osa kirkon toimintaa. He tekevät voileipiä kodittomille ja viettävät aikaa heidän kanssaan. He palvovat Jumalaa kirkkorakennuksen ulkopuolella enemmän kuin sen sisällä.
Palvominen on aktiivista toimintaa
”Kaikki tässä kirkossa näytti minustä väärältä. Ylistys (jumalanpalveluksessa) oli keskinkertaista ja ihmiset parin penkkirivin päässä käyttäytyivät häiritsevästi. Mutta jotenkin kaikki silti tuntui oikealta” Lucado kirjoittaa. ”Jos sydämeni haluaa palvella, ylistän luultavasti oikealla tavalla. Jos sydämeni kaipaa tietynlaista tunnetta laulun jälkeen, minun pitää ehkä kysyä, mitä olen palvomassa”
