Kirjoittanut
Uskoaan tunnustava psykologian emeritusprofessori ammentaa eläkepäiviinsä voimaa arkisista asioista. Hän kannustaa eläkkeelle jääviä jatkamaan ja kehittämään niitä iloa antavia harrastuksia, joihin työssä käydessä ei ollut niin paljon aikaa
Sotaorpo, äitinsä kasvattama maatalon poika Markku Ojanen lähti opiskelemaan psykologiaa teologiasta väitelleen tätinsä rohkaisemana. Pitkä ura on tuottanut lukuisia tutkimuksia, kirjoja ja luentoja. Ojanen on toiminut professorina, psykologian laitoksen johtajana, ja vielä eläkkeelle jäätyäänkin Tampereen alueen ihmistieteiden eettisen toimikunnan puheenjohtajana. Neljäkymmentä julkaistua kirjaa kertovat muun muassa uskosta, psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista sekä onnellisuudesta.
Kysymisen armolahja
Ojanen on aina uskonut Jumalaan.
– Jumala vain jotenkin kaappasi minut mukaansa jo pienestä pitäen. Ja kun näin on käynyt, Jumalaahan on hyvin vaikeaa mennä piiloon. Minulla on kysymisen ja pohtimisen armolahja, ja se ei ole aina pelkästään mukavaa. Tulee välillä vähän turhan vaikeitakin kysymyksiä vastaan.
Raamatun helmiksi Ojanen mainitsee Jeesuksen vertaukset, erityisesti kertomukset tuhlaajapojasta ja laupiaasta samarialaisesta.
– Ne ovat minulle valtavan tärkeitä, ja palaan niihin aina uudelleen.
Rukous on kulkenut Ojasen matkassa mukana pitkän taipaleen.
– Rukousvastauksia on tullut matkan kaarteissa ja mutkissa. Olen sellainen lyhytrukoilija, joka ilta huokailen Jumalan puoleen.
Terve sielu terveessä ruumiissa
Monet Ojasen kirjat kertovat niin mielen kuin kehon hyvinvoinnista.
– Kunnosta huolehtiminen on hyvä asia, samoin terveelliset elämäntavat. Tiedetään, että liikunnalla voidaan hoitaa jopa masennusta.
Heti perään hän myöntää, että fyysisesti hauraassa ihmisessä voi asua kiitollinen, onnellinen ja tyytyväinen mieli, kun taas voimakas, hyvin hoidettu ulkokuori voi kätkeä sisäänsä ongelmallisen psyyken, pahimmillaan se on kehon palvontaa tai lähimmäisen väärinkohtelua.
Eläkkeellä aikaa mukaville asioille
”Eläkeläiset ovat keskimäärin onnellisempia kuin työssäkäyvät”
Ojanen itse innostuu vaikkapa halonhakkuusta ja rakkaan, ensimmäisen lapsenlapsensa sylittelystä. Hän on tyytyväinen, kun arki sujuu ja on perhe sekä hyviä ystäviä rinnalla.
– Jos ajattelee, että pitää hankkia valtavan hienoja kokemuksia, niin sillä tiellä ei oikein loppua tule. Minulle riittää, kun saan edelleen tehdä kiinnostavia asioita, kuten luennoida, kirjoittaa, lukea, kuunnella klassista musiikkia, katsoa elokuvia ja lentopalloa, jota ennen pelasinkin.
– On muuten ihmeellistä, että eläkeläiset ovat keskimäärin onnellisempia kuin työssäkäyvät. Tietysti, jos on ollut hirveän työkeskeinen, silloin eläkkeelle siirtyminen voi olla vaikeampaa.
Ojanen suosittelee eläkeläiselle vapaaehtoistyötä.
– Se on aivan erinomainen asia, jos vaan terveyttä riittää. Näillä kymmenillä voi myös ajatella, että nyt minä todella olen oman onneni seppä, voin tehdä juuri niitä asioita mistä pidän ja nukkua niin myöhään kuin haluan. Se tuo väljyyttä ja vapautta elämään, ja kyllä eläkkeellä olosta aika pian useimmat oppivatkin nauttimaan.
** Kuuntele Markku Ojasen koko Valtatie 65+ -haastattelu Dei Plussasta (27.4.24).
