Oopperalaulaja Aarne Pelkonen paljasti yllättävän sytykkeen alalleen Radio Deissä: ”Isäni rakensi olohuoneeseen urut”

Aarne Pelkosen ura lähti lentoon Lappeenrannan ja kansainvälisen Sibelius -laulukilpailujen voiton myötä. Nuoren polven kysytyimpiin kotimaisiin ooppera- ja konserttilaulajiin kuuluva Pelkonen juhlistaa 10-vuotista ammattiuraansa.

Pelkonen aloitti oopperaesiintymisensä Saksassa Oldenburgin oopperatalon lavalta vuonna 2015. Sittemmin Suomen ja Saksan lisäksi esimerkiksi Ruotsissa, Puolassa ja Venäjällä esiintynyt baritoni on tullut suomalaisille tunnetuksi muun muassa Kansallisoopperan päärooleista, monenlaisen konserttimusiikin tulkitsijana sekä äänitteidensä että tv-esiintymistensä kautta. Helsingin Sanomat kirjoitti vuonna 2017 Pelkosen olevan äänensä puolesta hienoimpia baritonilahjakkuuksia, jota Suomessa on kuultu. Vanhoillislestadiolaisessa perheessä kasvanut Pelkonen ei olisi kuitenkaan tälle tielle lähtenyt ilman isänsä kekseliäisyyttä.

 

Kotiuruista kirkkourkuihin – kanttorista oopperalaulajaksi

Aarne Pelkonen kertoo Radio Dein Raatihuone-ohjelmassa varttuneen perheessä, jossa kipinä syntyi sekä kanttoriksi että myöhemmin laulajaksi.

– Oikea kipinä syntyi ihan lapsena. Isän rakentamista kotiuruista. Isä oli hullu, kuten itsekin olen. Hänellä oli erilaisia visioita ja hän oli musiikin harrastaja. Hänelle tuli jostain syystä mieleen rakentaa meidän olohuoneeseemme pilliurut jo ennen minun syntymääni.

Pelkosen kohdalla instrumentin kohtaaminen olikin pidempi tuttavuus. Hän lähti opiskelemaan myöhemmin urkujen soittamista kunnes laulusta tulikin pääinstrumentti.

– Urut oli oikeastaan se instrumentti, mihin tutustuin ensimmäisenä ja mistä sain sen kipinän, että musiikki on minun juttuni. Sen jälkeen minun ei tarvinnut miettiä, mitä teen isona. Musiikki on ollut aina itsestään selvyys.

2000 ihmistä Johanneksen kirkossa – Se oli uskomaton kokemus, mitä vieläkin muistelee. Niissä piireissähän lauletaan.

Laulamisen lähtökohtana oli hengellinen musiikki, joka selittyykin luonnollisesti oman lestadiolaisen liikkeen seuraperinteellä.

– Lauloimme kotona paljon hengellisiä lauluja virsiä, siionin lauluja, klassisia yksinlauluja, suomalaista taidemusiikkia.

Toinen tärkeä musiikillinen ympäristö Pelkoselle on ollut seurat virren veisuineen. Tämä on jättänyt Pelkoseen syvän muisti- ja kokemusjäljen.

– Olin 13-vuotias, kun pääsin seuran säestäjäksi. Myöhemmin muutin Helsinkiin opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan. (Kun) pääsin suuremmalle Rauhan yhdistykselle soittohommiin, niin oli näitä kirkkoseuroja, missä saattoi olla 2000 ihmistä Johanneksen kirkossa. Se oli uskomaton kokemus, mitä vieläkin muistelee. Niissä piireissähän lauletaan.

Juhlavuosi – Passiota, konsertteja ja levyjä