Perussuomalaisten kansanedustaja haluaisi lopettaa kouluista sekoilun ja poistaa sateenkaarityöpajat. RKP:n opetusministeri pitää toimintaa hyödyllisenä, sillä avoimen tiedon lisääminen vähentää kiusaamista ja nuorten pahoinvointia.
Ketkä kouluissa saavat vierailla ja millaista tietoa siellä voivat jakaa muut kuin opettajat? Kuntavaalikampanjoissaan puolueet ovat nostaneet koulut puheenaiheeksi, ja esimerkiksi Perussuomalaiset vaatii kansalaisjärjestö Setan vaikuttamistyön suitsimista kouluissa. Keskusteluissa kiistaa ovat herättäneet myös uskonnolliset vierailut kouluissa.
Onko kouluista tullut vaikuttamisen areena? Radio Dein Viikon debatissa koulujen kysymyksistä olivat keskustelemassa opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz sekä Perussuomalaisten kansanedustaja, pappi ja suurperheen isä Pekka Aittakumpu.
Adlercreutz ei koe, että kouluista olisi tullut erityinen paikka, jossa yritetään vaikuttaa oppilaisiin. Hän muistuttaa, että kouluilla on selvä autonomia ja niissä voi tapahtua erilaisia asioita, mutta ministeri luottaa tässä opettajiin ja koulujärjestelmään.
Myös Aittakumpu sanoo, että opetushenkilöstöllä on iso mahdollisuus valita ja määritellä, millaisia vieraita koulu ottaa.
– Mutta kyllä tämä tilanne huonolta näyttää tällä hetkellä, hän sanoo.
Tavoitteena maailman paras koulu – sekoilu seis
RKP ajaa kuntavaaliohjelmassaan lisäresursseja erityisopetukseen, parempia oppimisympäristöjä ja parempia opettajia, jotta Suomessa olisi taas maailman paras koulu. Perussuomalaiset puolestaan haluavat kuntavaalikampanjassaan lopettaa ”sekoilun” kouluissa. Jo vuonna 2023 julkaistuissa Perussuomalaisten kouluteeseissä kritiikkiä saavat muun muassa uudistushumppa, avotilat, kännykät, pelillisyys ja digimateriaalit.
Debatin juontaja Mari Turunen kysyy, mikä peruskoulussa on pielessä ja mitä pitäisi muuttaa?
Adlercreutz kertoo, että hänen ministeriössään parhaillaan pohditaan syitä esimerkiksi oppimistulosten laskuun.
”Miten vasta tähän maailmaan kasvamassa olevat lapset saadaan lisäämään keskittymiskykyään ja pitkäjänteisyyttään, jopa sietämään tylsyyttäkin?”
– Iso kysymys on se, miten me pystymme keskittymään, miten me pystymme rauhoittumaan, miten me pystymme istumaan paikoillamme ja sisäistämään uutta tietoa syvällisesti. Luulen, että tämä on kyllä havainto, jonka varmaan aika moni vanhempikin jakaa: monet meistä kokevat tuskalliseksi jo kirjan lukemisen, kun me vanhemmatkin olemme niin tottuneita nopeaan maailmaan, jossa TikTok-videot pyörivät ruudulla ja kirja tuntuu kaukaiselta asialta.
Ministeri pohtii, miten vasta tähän maailmaan kasvamassa olevat lapset saadaan lisäämään keskittymiskykyään ja pitkäjänteisyyttään, jopa sietämään tylsyyttäkin.
– Koulussa pitäisi pystyä paremmin rauhoittumaan, hiljentymään, hidastamaan rytmiä. Ja sen kautta ajattelen, että voitaisiin palata taas siihen, että opimme parhaiten maailmassa.
Ideologinen höpötys pois kouluista
Pekka Aittakumpu on myös huolissaan lukemisesta. Hänen mukaansa suomalaiset ylipäätään lukevat liian vähän, ja lapset ja nuoret ottavat aikuisesta esimerkkiä.
– Se on sitten se kännykkä, joka on kädessä, hän sanoo.
Perussuomalaisten pitkäaikainen tavoite onkin ollut puhelinten käytön rajoittaminen kouluissa, ja asia on parhaillaan eduskunnassa käsittelyssä.
– Mutta kaikki turha pitäisi koulusta karsia ja keskittyä perustaitoihin: lukeminen, laskeminen, kirjoittaminen.
Mikä sitten on sitä turhaa kouluissa?
Aittakumpu nostaa esimerkiksi ”ideologisen höpötyksen”, jota kouluissa on.
– Olihan se todella pysäyttävää, säväyttävää, ja mä en ihmettele, että moni suomalainen sitä hämmästeli, kun Helsingin kaupunki linjasi, että kaikkien 6–9-luokkalaisten on osallistuttava Setan vetämiin ja Setan kanssa suunniteltuihin sateenkaarityöpajoihin. Tämä on juuri sitä sekoilua, joka koulusta pitäisi saada pois, kansanedustaja sanoo.
Hän korostaa, että kyseessä on tärkeä kuntavaaliteema, sillä näitä päätöksiä tehdään paljon juuri kuntatasolla.
Kaikki ovat arvokkaita omana itsenään
Mari Turunen kysyy opetusministerin kantaa työpajoihin, joita järjestetään yhdessä Setan kanssa.
Adlercreutz toteaa, että nuorten pahoinvointi on lisääntynyt, tiettyjä ryhmiä kiusataan enemmän ja esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien parissa on huomattavasti enemmän pahoinvointia ja kiusaamista verrattuna enemmistöön kuuluviin.
– Ajattelen, että siinä ymmärrys on hyvä ase, se, että lapsille puhutaan näistä ja kerrotaan, että me olemme erilaisia, että kaikki pitää hyväksyä, että kaikki ovat arvokkaita omina itsenään.
”Kaikki koko tämä spektri on luonnollinen ja hyväksyttävä.”
– Tällaista tavoitetta myös tukee se, että lapsille kerrotaan ilman dramatiikkaa, ilman leimaamista siitä, että me olemme erilaisia, ajattelemme eri tavalla, meillä on erilaiset taipumukset. Ja kaikki koko tämä spektri on luonnollinen ja hyväksyttävä. Ja, että me kohtelisimme toinen toisiamme ihmisinä ilman stereotyyppisiä leimoja. Sellaista asiaa mielestäni nämä voivat ajaa hyvinkin ja siksi en pidä niitä ongelmallisena.
Mari Turunen kysyy, onko tämä Perussuomalaisille jotenkin ongelmallista?
Aittakumpu on sitä mieltä, että Seta on poliittinen järjestö ja sillä poliittisia tavoitteita.
– Se on myös tämmöinen ideologinen järjestö, ja pidän sitä – ja Perussuomalaiset pitää – isona ongelmana, että Setasta on tullut ikään kuin tämmöinen melkein virallinen kouluvierailija. Sitä pidetään aivan päivänselvänä, että Seta saa vierailla kouluissa, järjestää erilaisia tilaisuuksia koulussa ja käydä siellä luennoimassa ja opettamassa, hän sanoo.
– Kunnioitan ja arvostan valtavasti suomalaisia opettajia ja koulujen henkilökuntaa. Ajattelen, että he pystyvät esimerkiksi tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja myös tätä seksuaalikasvatusta antamaan ilman Setaa.
”Jos lapsi sattuu jeesuslaulun kuulemaan, niin hänelle siitä ollaan sitten valmiita jopa korvauksia maksamaan.”
Evankelis-luterilaisen kirkon edustajien vierailuista kouluun on ilmoitettava etukäteen ja niistä vapautetuille oppilaille on järjestettävä korvaavaa toimintaa, mutta sama ei koske muita aatteellisia vierailijoita, Mari Turunen kertoo. Onko tämä reilua?
– Mun mielestä se ei ole reilua, Aittakumpu sanoo.
Hän ottaa uudelleen esimerkiksi Helsingin kaupungin sateenkaarityöpajat ja tietää, ettei niistä saanut kieltäytyä. Hänen mielestään oppilaalla on kuitenkin uskonnon- ja omantunnon vapauteen vedoten oikeus kieltäytyä työpajan tyyppisestä ideologisesta opetuksesta.
Aittakumpu paheksuu myös sitä, että Elokapina-liike sai esitellä toimintaansa eräässä koulussa.
– Tämän tyyppisiä Setaa ja Elokapinaa ja muita sinne kouluihin voi mennä, mutta sitten perinteisen kristillisen uskon kanssa ollaan todella tarkkana, että jos lapsi sattuu jeesuslaulun kuulemaan, niin hänelle siitä ollaan sitten valmiita jopa korvauksia maksamaan.
Onko lapsia varjeltava Jeesukselta?
Mari Turunen kysyy opetusministeriltä, onko lapsia varjeltava Jeesukselta?
Adlercreutz haluaa erottaa uskonnon harjoittamisen ja kulttuurin, johon liittyy uskonnollisia sävytteitä jo historiankin kautta.
– Minusta nämä ovat eri asioita. Kouluhan ei ole uskonnon harjoittamisen paikka. Ja jos sinne järjestetään ohjelmaa, johon liittyy uskonnon harjoittamista, on se sitten kristinuskoa tai mitä tahansa muuta uskoa, niin mielestäni on selvää, että silloin se on vapaaehtoista, ja voi sitten valita olla tulematta sinne. Ja sitten koulun on järkevä tarjota jotain muuta ohjelmaa.
Adlercreutz sanoo, että kulttuuripuoleen liittyvistä asioista linja on aika selvä, ja uskoo, että siinä päästäisiin eteenpäin. Lucia-juhlia saa järjestää, perinteiset joululaulut ovat sallittuja ja kevätjuhlissa voi laulaa niin kuin on tapana laulaa.
– Sitten tästä Seta-keskustelusta. En ole sitä mieltä, että tämä on ideologinen kysymys. Seta on asiallinen järjestö, joka yrittää tuoda tietoutta ja sen kautta parantaa lasten ymmärrystä vaikka siitä kokemuksesta, mikä sukupuolivähemmistöön tai seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvalla voi olla. Ja sitä kautta voidaan sitä kiusaamista vähentää.
Miten kouluun saadaan palautettua kuri ja järjestys? Jaetaanko kouluissa virheellistä tietoa? Saako koulussa esittää Tiernapoikia? Kuuntele koko Viikon debatti uusintana lauantaina 12.4. klo 11 tai vaikka heti Dei Plus -palvelusta.
