Kirjoittanut
Lasten ja nuorten pahoinvointi on kasvava ongelma. Hoitamattomilla mielenterveysongelmilla on kauaskantoisia seurauksia.
Lapsissa ja nuorissa on Suomen tulevaisuus. Mutta missä on tulevaisuus, jos nuoret kadottavat uskonsa siihen ja ajautuvat yhteiskunnan laitamille?
Lasten ja nuorten pahoinvointi huolestuttaa. Kouluterveyskyselyjen perusteella ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Samoin lähetteet lasten- ja nuortenpsykiatrian osastolle ovat räjähtäneet: esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä lähetteet ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa, kertoo Ylen selvitys.
Jopa poliisi on huolissaan lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Poliisin selvityksen mukaan alle 15-vuotiaiden väkivaltarikollisuus on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Rikosten erityispiirteitä ovat teräaseiden käyttö ja teon kuvaaminen sosiaaliseen mediaan.
Hoitamattomilla mielenterveyshäiriöillä on kauaskantoisia seurauksia. Tutkimusten mukaan enemmistö aikuisiän mielenterveyden häiriöistä on alkanut jo varhain.
Mielenterveyden häiriöt heikentävät yksilön psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia, mikä voi johtaa työkyvyttömyyteen.
– Mielenterveyden häiriöt heikentävät yksilön psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia, mikä voi johtaa työkyvyttömyyteen. Yhteiskunnan kannalta tämä tarkoittaa taloudellisia menetyksiä, kun jo valmiiksi hupenevasta veronmaksajien joukosta jää osa pois, arvioi kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian professori Niina Junttila.
Mistä lasten ja nuorten pahoinvointi kertoo? Kysyimme asiantuntijoilta.
Yhteisöllisissä kulttuureissa koetaan onnea
Pahoinvoinnin vastakohtia ovat hyvinvointi, tyytyväisyys ja onnellisuus. Psykologian emeritusprofessori, myös onnellisuusprofessoriksi tituleerattu Markku Ojanen on tutkinut urallaan onnellisuutta.
– Onnellisuus on tila, jossa ei tarvitse haikailla menneisyyteen eikä toivoa tulevaisuudelta parempaa, Ojanen määrittelee.
Onnellisuus on tila, jossa ei tarvitse haikailla menneisyyteen eikä toivoa tulevaisuudelta parempaa.
Hän jakaa onnellisuuden kahteen osaan: pitkäaikaiseen tyytyväisyysonneen ja lyhytaikaiseen tunneonneen. Suomalaiset ovat tyytyväisyysonnessa maailman kärkiluokkaa.
– Meillä on hyvät ulkoiset olosuhteet: tasa-arvo, demokratia, vähän korruptiota ja niin edelleen.
Sen sijaan tunneonnellisuudessa kärkeä pitävät Suomea selvästi köyhemmät maat.
– Tunneonnea herkemmin kokevat ihmiset tulevat yhteisöllisistä kulttuureista. Onnellisuus ja suhde toisiin ihmisiin linkittyvätkin toisiinsa.
***
Haluatko lukea koko artikkelin? Lue se Uuden Tien verkkolehdestä.
