-Kansainvälisyyskasvatus murtaa ennakkoluuloja, sanoo Oulun kristillisen koulun rehtori Petri Ojala.
Eri kulttuureista tulevien suvaitseminen ja ihmisten kunnioitus lähtevät jo varhaiskasvatuksesta. Monikulttuurisuus haastaa koulut panostamaan kansainvälisyyskasvatukseen.
Oulun kristillisessä koulussa on oppilaita noin 80. Tasoja on esikoulusta kahdeksanteen luokkaan. Englannin opetus alkaa jo esikoulusta, ja oppilasaines ilmentää myös kansainvälisyyttä.
– Meidän koulussamme on erilaista erilaisuutta tosi paljon. Meillä on oppilaita Brasiliasta, Afrikasta ja Lähi-idästä ja Unkarista. Monet perheet kuuluvat Oulun kansainväliseen seurakuntaan.
Ojalan mukaan erilaisuuden sietämistä ei pidä vain rajoittaa ihonväriin tai kansallisuuksiin. Täysin suomalaiset lapset ovat erilaisia myös luonteeltaan, lahjoiltaan ja oppimiskyvyiltään.
– Kansainvälisyyskasvatuksen merkitys näkyy arjen pienissä asioissa, muun muassa ruokakulttuurissa, mutta myös siinä, miten suhtaudutaan oppimiseen. Olen huomannut, että sietokyky sen suhteen, onko joku hidas vai nopea oppimaan, on kasvanut, Ojala kertoo.
Oulun kristillinen koulu on yhteiskristillinen, kuten lähes kaikki maamme 14 kristillistä koulua. Oulussa oppilaiden perheet edustavat luterilaisen kirkon eri herätysliikkeitä ja vapaita suuntia. On myös Luther-säätiötä ja Pelastusarmeijaa.
Petri Ojala toteaa kristinuskon ja lähetystyön kasvattavan hyviä asenteita toisia kulttuureja ja maahanmuuttajia kohtaan. Koululla on suunnitelmissa tukea kristillisen koulun perustamista lähialueella ja opettaa lapsille avustustyön merkitystä käytännössä.
Monikulttuurisuus arkipäivää
Suomessa jokaisen koulun tulee ottaa huomioon kansainvälisyyden edistäminen opetus- ja kasvatustoiminnassaan. Kulttuurien ja kielten tuntemuksen ohella tavoitteena on lisätä myös suvaitsevaisuutta.
Monikulttuurinen opetus on monilla paikkakunnilla arkipäivää. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin kouluissa on noin 500 maahanmuuttajaa ja 30 eri kieliryhmää. Suurimmat kielet ovat venäjä, dari ja kurdi. Peruskoulun tavoitteena maahanmuuttajille on oman kielen oppimisen rinnalla tarjota riittävät suomen kielen taidot yhteiskunnassa ja opiskelussa pärjäämistä varten.
