Kirjoittanut
– Herännäisyydellä ei ole tarvetta profiloitua raamattukysymyksellä. Raamatulla mestarointi on körteille vierasta. Liike on laaja, raamattunäkemyksiä on iso kirjo. Yksittäinen asia voidaan nähdä eri tavalla, mutta ei ole omana asiana arvioida, kuinka toinen lukee Raamattua, raamattutukija, teologian tohtori Outi Lehtipuu totesi.
Herättäjäjuhlien päätiedotustilaisuudessa lauantaina Haapajärvellä Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen ja päätoimikunnan puheenjohtaja Jukka Hautala kuvailivat herännäisyyden raamattukäsitystä.
He totesivat, että uskonpuhdistuksen myötä protestanttiseen kristillisyyteen on tullut vahva Raamatun arvovallan korostus, puhutaan Pyhästä Raamatusta. Heidän mukaansa herännäisyydessä halutaan raaputtaa Raamatun pyhyyttä, sillä ylipyhitetyt kertomukset eivät kohtaa ihmisten elämää. Herännäisyyden raamatunkäytölle taas juuri tärkeintä on saada Raamattu ja tavallinen elämä kohtaamaan.
Juntunen ja Hautala muistuttivat, että Raamattu on luovuttamattoman tärkeä kuvatessaan Jumalan pelastustekoja ja välittäessään niitä eteenpäin. Heidän mukaansa sitä pitäisi kuitenkin lukea ihmisten kirjoittamana. Luettaessa Raamatusta on etsittävä merkityksiä, joita sen kertomuksilla on aikanaan ollut. Tämä edellyttää paitsi Raamatun tuntemista, myös sitä, että tunnetaan ihmisen elämä varjoineen, tiedotustilaisuudessa todettiin.
Raamattua ja sen historiallisia taustoja on hyvä tuntea, jotta ymmärtää uskonnollista kieltä ja virsiä.
– Mutta sanalla on myös hengellinen merkitys, Simo Juntunen tähdentää. Körttiläisyyden mukaan Jumalan Sana on enemmän kuin Raamattu, enemmän kuin kirjoitettu tai puhuttu sana.
– Pyhä Henki puhuttelee ihmistä paitsi luetun sanan myös näkyvän sanan – kasteen ja ehtoollisen – kautta. Sanan viljelyä on veisaaminenkin. Siionin virret ovat veisattua Jumalan sanaa. Missä kokoonnutaan veisaamaan, siellä kuullaan Jumalan puhetta ja myös puhutaan Jumalalle. Sanan puhuttelu on vuoropuhelua Kristuksen ja syntisen välillä, Juntunen selvensi heränneiden ajattelua.
Herättäjä-Yhdistyksen Etelä-Pohjanmaan aluesihteeri Kalle Hiltunen tiivisti körttikansan mielenlaatua.
– Herännäisyys on perinteisesti samaistunut surkeiden, puutteenalaisten ja huonojen parannuksentekijöiden tilanteeseen. Körttiläinen lukee Raamatun tuomiot ja varoitukset ennemmin itseensä kuin toisiin kohdistuviksi. Sen sijaan Raamatun lupaukset se lukee kaikille annetuiksi ja niiden toteutumista se lujasti odottaa, vaikkei yksikään niistä olisi vielä omalla kohdalla toteutunut ja vaikkei yhdenkään toteutuminen näyttäisi vallitsevien olosuhteiden näkökulmasta mahdolliselta. Tällaiselle katsantotavalle saattaisi olla paikkansa nykyäänkin, kun kristillisyys näyttäytyy mm. netin keskustelupalstoilla itsekkäänä varmuutena omasta pelastuksesta ja vielä suurempana varmuutena toisten kadotuksesta. Körttiläisyydessä ei ole varaa lukea tuomioita muille, koska ”omissani kyllin on”, Hiltunen sanoi.
