Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Ovatko sananvapaus ja uskonnonvapaus sukua toisilleen?

 

Kuva: sxc.hu/warleyross

Pääkaupunkiseudun seurakuntalehdet, eli Helsingin Kirkko ja kaupunki, Espoon ja Kauniaisten Esse sekä Vantaan Vantaan Lauri käsittelevät edellisen viikon pääkirjoituksissaan sanan- ja uskonnonvapautta. Aiheen nosti vahvasti esille ranskalaisen, uskontoja pilkanneen Charlie Hebdo -lehden toimitukseen tehty isku reilu viikko sitten.

Pääkirjoituksissa tulee ilmi kaikkien päätoimittajien yksimielisyys uskonnonvapauden ja sananvapauden yhteydestä.

”Uskonnonvapaus ja sananvapaus ovat samaa puuta, sillä ilman sananvapautta ei ole vapautta uskoa. Aitoon sananvapauteen sisältyy oikeus kritisoida uskontoja, jopa tehdä niistä pilaa. Jos sananvapauden kimppuun hyökätään uskonnon nimissä, isketään myös uskonnonvapautta vastaan”, kirjoittaa Vantaan Laurin päätoimittaja Pauli Juusela.

Fida neliöb. 4.-10.11. + 25.11.-1.12. (ilm.1-2/2)

Essen päätoimittaja Urpu Sarlin kirjoittaa vapaudesta arvostella kaikkea valtaa pelkäämättä, sisällyttäen tähän myös uskonnollisen vallan.
”Se on terveen, itseään korjaavan yhteiskunnan merkki”, hän jatkaa. 

Ajastaan jälkeenjäänyt laki?

Vain yksi pääkirjoituksista ottaa kantaa itse lakiin, vaikka kaikissa kirjoituksissa vaaditaankin oikeutta tehdä pilaa myös niistä asioista, joita pidetään pyhinä. Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola vaatii suoraan jumalanpilkan kieltävän lain kumoamista:

”Jumalanpilkka on poistettava rikoslaista. Se on meillä käytännössä kuollut kirjain, mutta siihen vedoten voidaan yrittää estää jonkin epäkohdan esiin nostaminen tai elämää tuhoavan tabun rikkominen. Jossain päin maailmaa siihen vedoten tapetaan ihmisiä. Tähän puuttuminen on astetta epäuskottavampaa, jos meillä itsellämme on voimassa ajastaan jälkeen jäänyt laki”, hän kirjoittaa.

Muualla Suomessa julkaistavista seurakuntalehdistä osa ei ole kommentoinut aihetta pääkirjoituksissaan ja osa ei ole vielä ilmestynyt Ransan tapahtumien jälkeen. Jyväskylän Henki&Elämä -lehden päätoimittaja Marjo Rönnkvist tekee kuitenkin poikkeuksen kritisoidessaan aikamme arvostusta suuria tunteita kohtaan kohtuullisuuden sijaan:

”Koetellaan hyvän maun, tyylikkyyden ja sopivaisuuden rajoja. Ranskalaisen Charlie Hebdo -lehden pilakuvat testasivat rajoja – tunnetuin seurauksin. Vaikka mikään selitys ei tee hyväksyttäväksi lehden toimitukseen kohdistunutta teurastusta, on pakko myöntää, että toimituksessa leikittiin tulella.”

Riski sananvapauden muuttumisesta vihapuheeksi

KD-nuoret kieltäytyivät ottamasta osaa Perussuomalaisten nuorten lehden järjestämään pilapiirroskilpailuun. Kristillisdemokraattisten nuorten puheenjohtaja Remo Ronkainen kommentoi aihetta hieman eri näkökulmasta. Sananvapautta ja uskonnonvapautta ei hänen mielestään saisi liittää liian lähelle toisiaan, sillä ovathan ne kuitenkin määritelmällisestikin kaksi eri asiaa.

– On ongelmallista jos sananvapauden nojalla pilkataan uskontoja ja aiheutetaan tarkoituksellisesti mielipahaa. Se lisää vain vastakkainasettelua eikä edistä dialogia ihmisten välillä. En ajattele, että kristittynä olisi oikein pilkata muita uskontoja. Sananvapaus mahdollistaa näidenkin asioiden kritisoinnin, mutta sitä ei tulisi mielestäni käyttää erityisesti muiden vapauksien ja oikeuksien pilkkaamiseen tai halveksumiseen. Silloin sananvapautta käytetään väärällä tavalla.

Ronkainen myös vastustaa jumalanpilkan kieltävän lain poistamista.

– Laki suojelee laajemman vihapuheen syntymiseltä, enkä näe syytä, että sitä pitäisi millään tavalla lisätä. Nykyinen lainsäädäntö kuitenkin mahdollistaa kritiikin ja se riittää. Lain poistaminen aiheuttaisi vain suuremman vastakkainasettelun ja voisi pahentaa tilannetta entisestään.

Missä sitten kulkee sananvapauden rajat?

– Jos sananvapaus muuttuu vihapuheeksi yksittäistä tahoa tai henkilöä kohtaan ja sen nojalla kannustetaan pilkkaamiseen, sananvapauden rajat saattavat ylittyä. Sananvapauden muuttuminen vihapuheeksi on isoin riski tässä asiassa, silloin se ei välttämättä toimi enää niin kuin pitäisi, Ronkainen pohtii. – Sananvapautta ei saisi käyttää muiden vapauksien loukkaamiseen ja rajoittamiseen. Se on mielestäni ensisijainen periaate tähän.

Lähde: Kotimaa24.fi 
Lue seurakuntalehtien pääkirjoitukset kokonaisuudessaan:
Kirkko ja kaupunki
Esse
Vantaan Lauri
Henki&Elämä

Kuva: sxc.hu/warleyross