Kirjoittanut
Paavi Franciscus aloitti Baltian maiden vierailunsa lauantaina 22. syyskuuta Baltian uskonnollisimmasta maasta Liettuasta. Huomenna tiistaina 25. syyskuuta on vuorossa Viro, jossa katolilaisia on vain pieni osuus väestöstä.
Liettuasta lauantaina alkanut paavi Franciscuksen vierailu jatkuu tänään maanantaina Latviaan ja huomenna paavin on tarkoitus saapua Viroon. Kaikissa Baltian maissa katolisen kirkon johtaja tapaa maiden presidenttejä ja pitää messun.
Tallinnassa paavin johtama messu pidetään Vapaudenaukiolla tiistaina iltapäivällä. Suomestakin on lähdössä satoja osallistujia messuun.
Paavin vierailu liittyy Baltian maiden satavuotisjuhlallisuuksiin. Maat juhlivat vuonna 2018 itsenäistymistä Venäjästä.
Edellisen kerran paavi on vieraillut Virossa vuonna 1993, kun paavina oli Johannes Paavali II.
Suomessa katolisen kirkon johtaja on vieraillut vain kerran, vuonna 1989.
Baltian maiden erilaiset uskonnolliset profiilit
Baltian maat ovat uskonnollisuudeltaan hyvin erilaisia. Liettuassa katolinen kirkko on vahva ja uskonnolla on muutenkin keskeinen rooli ihmisten elämässä. Liettualaisista jopa 75 prosenttia kuuluu katoliseen kirkkoon. Myös Latviassa katolisella kirkolla on melko vahva jalansija, vajaa neljännes latvialaisista (22,7 %) on katolilaisia. Vastaavasti Virossa katolilaisten osuus on hyvin pieni, katolilaisia on Virossa arvioilta vain 4500-6000. Uskonnon merkitys on virolaisille muutenkin vähäinen. Virolaisista noin 16 prosenttia on ortodokseja ja luterilaisia on noin kymmenen prosenttia.
Lontoolaisen St Maryn yliopiston teologian ja uskontososiologian professori Stephen Bullivant julkaisi viime keväänä tutkimustietoon perustuvan raportin 16-29-vuotiaiden eurooppalaisten uskonnollisuudesta. Raportista ilmenee, että 12 Euroopan maassa uskonnottomat nuoret edustavat enemmistöä. Viro sijoittuu kyselyssä Tsekin jälkeen toiseksi uskonnottomaksi maaksi. Viron nuorista aikuisista yli 80 prosenttia mieltää itsensä uskonnottomiksi.
Euroopan uskonnollisimmat nuoret aikuiset löytyvät vastaavasti Puolasta ja Liettuasta. Liettuassa kristittyjen osuus oli 75 prosenttia ja vain neljännes vastaajista ilmoitti, ettei uskonnolla ole heille mitään merkitystä.
