Kirjoittanut
Paavi Franciscus on joutunut sairaalahoitoon ja tilaa on kuvattu kriittiseksi. Spekulaatiot paavin seuraajasta käyvät kuumina. Esillä on ollut erityisesti kahdeksan ehdokasta.
Paavi Franciscus eli Jorge Bergoglio, 88, on ollut sairaalahoidossa vajaan kahden viikon ajan. Franciscus on kärsinyt muun muassa keuhkokuumeesta molemmissa keuhkoissaan. Vatican News uutisoi tiheästi paavin voinnista.
Bergoglion tullessa valituksi kirkon johtajaksi häneen ladattiin suuria odotuksia. Uudistusmieliset odottivat hänen saavan aikaan merkittäviä muutoksia konservatiivien pelätessä uuden paavin irtautuvan liiaksi kirkon perinteisestä linjasta.
Paavi Franciscus onkin ajanut katolisessa kirkossa läpi joitakin uudistuksia. Progressiivisimpien tahojen mielestä ne eivät ole olleet tarpeeksi, mutta kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Konservatiiveille Franciscus on sen sijaan mennyt monissa kysymyksissä liian pitkälle.
Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna käytetyt adjektiivit voivat kuitenkin olla hämääviä. Katolisen kirkon ja erityisesti paavinistuimen ja Vatikaanin päättävien elimien kontekstissa ”liberaalius” ja ”progressiivisuus” eivät tarkoita aivan samaa kuin esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kontekstissa. Katolisessa kirkossa uudistukset ja muutokset tapahtuvat yleensä hyvin hitaasti ja pieni askel kerrallaan.
Paavi Franciscus onkin nähty monesti liberaalimpana ja progressiivisempana kuin hän todellisuudessa onkaan. Hän on painottanut paljon lähimmäisenrakkautta ja sielunhoidollista kohtaamista ja ehkä osittain siksi hänen sanomisiaan on monesti ymmärretty väärin tai niihin on sisäänluettu asioita, joita todellisuudessa ei ole.
Myös media on luonut hänestä kuvaa samaa sukupuolta olevien parien liittojen siunaajana ja ehkäisyn sallijana, vaikka todellisuudessa paavi Franciscus seuraa molemmissa kysymyksissä kirkon virallista linjaa. Toisaalta pienikin muutos voidaan nähdä katolisen kirkon kontekstissa suurena sen raskaan byrokratian vuoksi.
Samaa sukupuolta olevien parien siunaamisesta epäselvyyttä
Franciscuksen suurimpiin uudistuksiin on luettu Fiducia Supplicans -oppilauselma, jossa puhutaan avioliiton ulkopuolella elävien parien kuten samaa sukupuolta olevien parien siunaamisesta.
Paavin ohjeen pääpaino on siinä, että samaa sukupuolta olevat tai muut avioliiton ulkopuolella elävät parit kohdataan lämpimästi ja rakkaudellisesti. Paavi ohjeistaa, että pappi voi siunata tällaisia pareja ”spontaanisti” ja epämuodollisesti. Kyseessä ei ole sakramentti tai katolisen kirkon riitti eikä siihen liity erityistä tilaisuutta, seremoniaa tai juhlavaatetusta. Avioliiton ulkopuolisten seksuaalisten suhteiden katsotaan edelleen olevan syntiä eikä ”siunaamista” voi pitää vaihtoehtona avioliitolle.
Vuonna 2023 laadittu ohje on herättänyt paljon keskustelua, kritiikkiä ja hämmennystä. Liberaalimmat kannattajat ovat tulkinneet sen ottavan merkittäviä askeleita kohti samaa sukupuolta olevien parisuhteiden siunaamista tai vihkimistä. Konservatiivit ovat sitä vastoin tuominnet ohjeen harhaoppisena kirkon perinteisestä avioliittokäsityksestä irtautumisena.
Lisää synodaalisuutta
Paavi Fransiskuksen on katsottu parantaneen naisten asemaa Vatikaanissa nimittämällä virassa ollessaan parisenkymmentä naista merkittäviin hallinnollisiin tehtäviin. Lisäksi Franciscus on puhunut synodaalisuuden puolesta ja paheksunut klerikaalisuutta. Synodaalisuudella tarkoitetaan pyrkimystä kohti kirkkoa, joka ei ole pappisvaltainen vaan jossa kuunnellaan koko Jumalan laajaa seurakuntaa ja pyritään vähentämään pappiskeskeisyyttä eli klerikaalisuutta. Hänen mielestään paikallisilla piispainkokouksilla tulisi olla enemmän valtaa asioiden päättämisessä.
Seuraava paavi määrittelee katolisen kirkon linjan mahdollisesti seuraaviksi vuosikymmeniksi. Seuraako tuleva paavi Franciscuksen linjaa vai viekö hän kirkkoa traditionaalisempaan suuntaan? Mahdolliseksi seuraavaksi paaviksi on julkisuudessa esitetty erityisesti kahdeksaa kardinaalia.
Kaiken kaikkiaan paaveja on ollut tähän mennessä 266, joista italialaisia peräti 217.
Uuden paavin valitsee konklaavi, joka koostuu kaikista alle 80-vuotiaista kardinaaleista. Historiallisesti katsoen suurin osa paaveista on ollut eurooppalaisia, ja heistä valtaosa italialaisia. Kaiken kaikkiaan paaveja on ollut tähän mennessä 266, joista italialaisia peräti 217.
Kardinaali Pietro Parolin
Italialaissyntyinen Parolin, 70 on Vatikaanin kardinaalivaltiosihteeri. Hänet nimitettiin kardinaaliksi vuonna 2014 ja hän on työskennellyt yli vuosikymmenen tiiviissä yhteistyössä paavin kanssa.
Hänellä on kuvattu olevan vahva diplomaattinen osaaminen ja hänen sanotaan tuntevan hyvin Lähi-idän alueen ja työskennelleen sen rauhan puolesta. Hänellä on ollut merkittävä rooli myös paavinistuimen ja Vietnamin kirkon suhteiden rakentamisessa.
Parolin on puhunut Euroopassa vallitsevasta arvokriisistä, joka johtuu juutalais-kristillisten juurien unohtamisesta. Parolinin mukaan omien juurien muistaminen on tärkeää Euroopan tulevaisuuden rakentamisessa sekä huonojen vaikutteiden torjumisessa.
Kardinaali Fridolin Ambongo Besungu
Kongon demokraattisessa tasavallassa vaikuttava Besungu, 65 on Afrikan ja Madagaskarin piispainkokousten symposiumin puheenjohtaja. Paavi Fransiskus nimitti hänet kardinaaliksi vuonna 2019. Hän on afrikkalaisen katolisuuden äänenkannattaja ja mikäli hänet valittaisiin, hän olisi ensimmäinen afrikkalainen paavi kristinuskon ensimmäisten vuosisatojen jälkeen. (Afrikan mantereelta on katolisen kirkon historian aikana tullut kolme paavia, mutta he ovat kuuluneet antiikinajan Rooman valtakuntaan.)
Besungu on ollut julkisuudessa haastaessaan paavin Fiducia Supplicans -julkilausuman. Paavin kannanotto aiheutti kriisin Afrikan mantereella ja Afrikan katolisessa kirkossa käytäntö ei ole voimassa. Lisäksi Besungu on pitänyt esillä ilmastokriisiä ja puhunut avoimen demokraattisen vaalikäytännön puolesta omassa kotimaassaan.
Kardinaali Raymond Burke
Yhdysvaltalainen Burke, 76 on kirkon traditionaalisen linjan kannattaja. Paavi Benedictus XVI nimitti hänet kardinaaliksi vuonna 2010. Hän on tridentiinisen (suureksi osaksi latinankielellä vietetyn vanhaan messukaavaan perustuvan) messun puolestapuhuja. Hän osoitti huolensa ja pyysi selvennystä paavilta Fiducia Supplicans -julkilausumaan.
Burke on muun muassa ottanut kantaa siihen, että katoliset poliitikot, jotka kannattavat aborttioikeutta (kuten Joe Biden) tulisi sulkea ulos ehtoollisyhteydestä.
Mikäli Burke valitaan, hän olisi ensimmäinen paavi Pohjois-Amerikan mantereelta.
Kardinaali Péter Erdő
Unkarilainen Erdő, 72 on entinen Euroopan piispainkokousten neuvoston puheenjohtaja. Hänet valittiin kardinaaliksi vuonna 2003. Hän on tunnettu traditionaalisista näkemyksistään kuten siitä, etteivät eronneet ja uudelleen naimisiin menneet katoliset saa vastaanottaa ehtoollisen sakramenttia.
Erdőn kuvaillaan olevan ideologisesti oman tiensä kulkija ja immuuni poliittiselle vaikuttamiselle, minkä on arveltu johtuvan varttumisesta neuvostoajan Unkarissa. Hänellä kuvataan olevan hyvä arviointikyky ideologisille ja poliittisille vaikutuspyrkimyksille ja häntä kuvaillaan taitavaksi diplomaatiksi.
Erdőn on sanottu olevan yhdistävä tekijä idän ja lännen sekä traditionaalisten ja uudempien uskonmuotojen välillä.
Kardinaali Luis Antonio Tagle
Filippiiniläinen kardinaaliksi vuonna 2012 valittu Tagle, 67 edustaa kirkon progressivisempaa linjaa. Hänen suhtautumisensa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin seuraa paavi Franciscuksen näkemyksiä. Tagle on kritisoinut katolisen papiston omaksumaa kantaa homoseksuaaleja, eronneita ja yksinhuoltajaäitejä kohtaan ja kuvaillut sitä ”ankaraksi” ja pysyvää vahinkoa aiheuttaneeksi. Samalla Tagle on puolustanut katolisen kirkon näkemyksiä muun muassa abortista ja ehkäisystä.
Tagle on ottanut kantaa moniin sosiaalisiin ongelmiin kuten köyhien asemaan Filippiineillä. Häntä on kutsuttu ”Aasian Fransiskukseksi”. Aasian mantereelta ei ole vielä koskaan valittu paavia.
Kardinaali Wim Eijk
Alankomaalainen Eijk, 71 on Utrechtin metropoliitta-arkkipiispa, jonka paavi Benedictus XVI nimitti kardinaaliksi vuonna 2012.
Eijkin arvion mukaan ihmisten kosiskelu takaisin kirkon yhteyteen ei onnistu muuttamalla kirkon näkemyksiä liberaalimmiksi. Tämä johtaa vain hämmennykseen, minkä kertoo hänen mukaansa esimerkki Alankomaiden kirkon tilasta. Kirkon tulisi pidättäytyä paikallisista eroista toiminnassaan ja keskittyä vaalimaan yhteyttä.
Eijk onkin kritisoinut paavi Franciscusta liian pitkälle viedyn synodaalisuuden vaaroista. Tällä hän viittaa muun muassa Saksan katolisessa kirkossa piispainkokouksen tekemään päätökseen siitä, että esimerkiksi seksuaalimoraaliin ja pappien selibaattiin sekä pappien vallan väärinkäyttöön liittyvät kysymykset olisivat paikallisen synodin päätettävissä olevia asioita.
Fiducia Supplicans -asiakirjaan Eijk otti kantaa yhdessä Alankomaiden piispainkokouksen kanssa. Siinä ei kritisoitu paavin päätöstä vaan selvennettiin, että sanavalinnat kertovat ettei kyseessä ole parisuhteen tunnustaminen.
Kardinaali Mario Grech
Maltalta kotoisin oleva Grech, 67 toimii piispojen synodin yleissihteerinä. Paavi Franciscus valitsi hänet kardinaaliksi vuonna 2020 ja hän on ollut keskeinen vaikuttaja inklusiivisemman kirkon rakentamisessa. Hän on puhunut avoimesti erityisesti seksuaalisuuden ja avioliiton kysymyksissä marginalisoitujen puolesta.
Hänellä on keskeinen rooli piispojen synodaalisuutta käsitelleessä synodissa. Hänen on sanottu toimivan siltana traditionaalisesti ajattelevien ja uudistusmielisten välissä. Monet näkevät hänen olevan luonnollinen seuraaja paavi Franciscukselle jatkaen tämän avointa ja dialogipainotteista linjaansa.
Kardinaali Matteo Maria Zuppi
Italialainen Zuppi, 69 on Bolognan arkkipiispa ja Italian piispainkokouksen puheenjohtaja. Vuonna 2019 kardinaaliksi valittu Zuppi on toiminut läheisessä yhteydessä Sant’Egidion yhteisön kanssa. Maailmanlaajuinen ja maallikkovetoinen yhteisö tunnetaan sen humanitaarisista pyrkimyksistä ja rauhan edistämisestä.
Zuppi on käynyt paavi Fransiskuksen lähettämänä niin Moskovassa kuin Ukrainassakin tarkoituksenaan edistää rauhaa sekä sotavankien vaihtoa ja Venäjälle kaapattujen lasten palauttamista takaisin Ukrainaan. Zuppi seuraa paavi Franciscuksen esimerkkiä suhtautumisessa seksuaalivähemmistöihin.
*
Lähteet: https://en.wikipedia.org/wiki/Raymond_Leo_Burke https://www.theweek.in/news/world/2025/02/22/will-pope-francis-step-down-a-look-at-his-likely-successors.html https://tribune.net.ph/2025/02/21/the-vaticans-future-who-might-be-the-next-popeuccessors.html https://www.ncregister.com/news/cardinal-erdo-hungary-profile-tadie https://en.wikipedia.org/wiki/Luis_Antonio_Tagle https://www.catholicnewsagency.com/news/41682/pope-francis-tells-german-catholics-to-focus-on-evangelization https://www.catholicnewsagency.com/news/40810/german-bishops-announce-synodal-process-on-celibacy-sexual-morality https://thecatholicherald.com/dutch-cardinal-could-get-papal-successor-boost-after-response-to-fiducia-supplicans/ https://www.catholicnewsagency.com/news/259875/dutch-cardinal-advocates-christ-centered-reform-over-controversial-issues https://maltadaily.mt/cardinal-mario-grech-highlighted-among-favourites-to-become-pope/ https://www.vaticannews.va/en/vatican-city/news/2024-10/cardinal-zuppi-pope-francis-envoy-russia-peace-mission-ukraine.html https://en.wikipedia.org/wiki/Fiducia_supplicans https://international.la-croix.com/religion/pope-franciss-game-changing-approach-to-womens-role-in-the-church https://www.vaticannews.va/en/pope/news/2025-02/pope-had-tenth-night-hospital-holy-see-press-office-health-updat.html https://www.vatican.va/roman_curia/congregations/cfaith/documents/rc_ddf_doc_20231218_fiducia-supplicans_en.html https://worldpopulationreview.com/country-rankings/popes-by-country https://en.wikipedia.org/wiki/Fridolin_Ambongo_Besungu https://www.catholicnewsagency.com/news/262281/cardinal-parolin-europe-must-rediscover-itself-to-face-major-challenges https://pintswithaquinas.com/cardinal-burkes-advice-for-those-tempted-to-leave-the-church/
