Kirjoittanut
Historian ensimmäinen paavin ja Moskovan patriarkan tapaaminen Kuubassa poiki yhteisen julistuksen. Kantaa otettiin niin maallistumiseen kuin perheen kriisiin.
Katolisen kirkon paavi Franciscus ja Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill tapasivat Kuubassa Havannan kansainvälisellä lentokentällä 12. helmikuuta 2016. Tapaamisen päätteeksi kirkonmiehet allekirjoittivat yhteisen julistuksen, jossa he ottavat kantaa useisiin ajankohtaisiin kysymyksiin.
Paavi ja patriarkka muun muassa kiittävät Venäjällä ja monissa Itä-Euroopan maissa tapahtuvasta ”ennenkuulumattomasta kristinuskon uudistumisesta”, joka on koittanut sen jälkeen kun ateistiset järjestelmät hallitsivat vuosikymmeniä.
”Tänään militantin ateismin kahleet on murrettu ja monin paikoin kristityt voivat vapaasti tunnustaa uskoaan. Neljännesvuosisadassa on rakennettu tuhansia uusia kirkkoja ja avattu satoja luostareita ja teologisia kouluja. Kristilliset yhteisöt edistävät tärkeää karitatiivista ja sosiaalista työtä auttaen eri tavoin hädänalaisia”, julistuksessa sanotaan.
Aggressiivinen sekularismi uhkaa uskonnonvapautta
Kirkkojen johtajat ilmaisevat huolensa siitä, että kristityt kohtaavat yhä useammin uskonnonvapauden rajoittamista. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden lisäksi kristityt kohtaavat vaikeuksia myös maallistuvissa maissa.
”Joidenkin maiden muuttuminen sekularisoituneiksi yhteiskunniksi, joille jokainen viittaus Jumalaan ja hänen totuuteensa on vierasta, on vakava uhka uskonnonvapaudelle. Meille aiheuttaa huolta nykyinen kristittyjen oikeuksien rajoittaminen, ellei jopa syrjintä, kun jotkut poliittiset voimat, joita usein ohjaa melko aggressiivinen sekularismi, pyrkivät työntämään heidät syrjään julkisessa elämässä”, Franciscus ja Kirill lausuvat, mutta jättävät nimeämättä, mistä maista on kyse.
Euroopan integraatioprosessin suhteen he kehottavat olemaan valppaina silloin kun uskontojen identiteettiä ei kunnioiteta.
”Pysyen avoimena muiden sivilisaatiomme uskontojen panokselle olemme vakuuttuneita siitä, että Euroopan on pysyttävä uskollisena kristityille juurilleen. Pyydämme Länsi- ja Itä-Euroopan kristittyjä liittymään yhteen todistaakseen yhdessä Kristuksesta ja evankeliumista, niin että Eurooppa säilyttäisi sielunsa, jota kaksituhatvuotinen kristillinen traditio on muovannut.”
Avioliitosta, abortista ja eutanasiasta
Paavi Franciscus ja patriarkka Kirill sanovat olevansa huolissaan myös perheen kriisistä monissa maissa. Heidän mukaansa ortodoksit ja katolilaiset jakavat saman käsityksen perheestä. Se on ”pyhyyden tie, joka todistaa puolisoiden uskollisuudesta keskinäisessä suhteessaan, avoimuudesta jälkeläisille ja lastensa kasvattamiselle, solidaarisuudesta sukupolvien kesken ja heikompien kunnioittamisesta.”
Perhe perustuu heidän mukaansa avioliittoon, joka on ”miehen ja naisen välisen vapaan ja uskollisen rakkauden teko.” Kirkonmiehet surevat ”sitä, että muita yhteiselämän muotoja asetetaan nykyään samalle tasolle avioliiton kanssa samalla kun julkinen tietoisuus hävittää raamatullisen tradition pyhittämän käsityksen isyydestä ja äitiydestä miehen ja naisen erityisenä kutsumuksena avioliitossa.”
Julistuksessa otetaan myös lyhyesti kantaa aborttiin, eutanasiaan ja hedelmöityshoitoihin.
”Miljoonilta lapsilta riistetään mahdollisuus syntyä maailmaan. Syntymättömien lasten veri huutaa Jumalalle maasta (vrt. 1. Moos. 4:10). Niin sanotun eutanasian kehittyminen saa aikaan sen, että vanhukset ja sairaat alkavat tuntea itsensä liialliseksi taakaksi perheilleen ja yhteiskunnalle yleensä. Olemme huolissamme myös lääketieteellisesti avustetun hedelmöittymisen menetelmistä, koska ihmiselämän manipuloiminen on hyökkäys ihmiselämän perusteita vastaan, ihmisen joka on luotu Jumalan kuvaksi”, Franciscus ja Kirill sanovat.
Paavi Franciscus ja patriarkka Kirill sanovat myös iloitsevansa veljeydestä kristillisessä uskossa ja valittavat ehtoollisyhteyden puuttumisesta. Heidän mukaan katolisten ja ortodoksien vuosituhat sitten tapahtunut ykseyden menetys on seurausta inhimillisestä heikkoudesta ja synnistä. Kirkkojohtajat toivovat, että heidän tapaamisensa ”voisi osaltaan vaikuttaa tuon Jumalan tahtoman ykseyden palauttamiseen, ykseyden jonka puolesta Kristus rukoili.”
Julistus on kokonaisuudessaan luettavissa katolinen.fi-sivustolta.
