Kirjoittanut
Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Paavo Kettusen mielestä hengellisten yhteisöjen opetustehtävissä toimivien pitäisi tajuta, että kuulijoiden joukossa on niitä, jotka eivät ole täyttäneet yhteisön seksuaalieettisiä ihanteita.
Kettunen katsoo, että jumalasuhde voi vääristyä, jos moraalista tehdään uskon peruspilari.
Häpeätutkija Paavo Kettusen mukaan kristillisissä yhteisöissä yksilön jumalasuhdetta ja hengellistä elämää mitataan usein seksuaalisten normien avulla, mutta ”esimerkiksi pimeän työn” tai muun yhteiskunnallisen epäeettisyyden ei katsota määrittävän ihmisen hengellistä tilaa.
– Eniten häpeää kristillisissä järjestöissä koetaan avioliiton ulkopuolisen seksuaalisuuden myötä, hän toteaa.
– Joissain yhteisöissä jumalasuhdetta mitataan jopa niin, että mitä kielteisempi suhde seksuaalisuuteen, sitä parempi. Sitä kautta pyritään kelpaamaan Jumalan edessä.
Kettusen mukaan ”normittavin seksuaalimoraali” vallitsee suomalaisessa kristillisyydessä uuspietistisissä liikkeissä ja vapaissa suunnissa.
– Ihanteista tulee helposti normeja. Aina ei edes tehdä eroa seksuaalisten tunteiden ja toiminnan välillä. Tunteiden moraalinen arvottaminen voi olla hirveä taakka yksilölle, hän arvioi.
Kettunen korostaa, että ihmisen on tärkeää olla itse sopusoinnussa niiden seksuaalieettisten normien kanssa, joita hän noudattaa.
Entä jos kristitty ei koe olevansa sopusoinnussa Raamatun seksuaalieettisen opetuksen kanssa? Mitä pitää seurata?
– Tutkimusteni lähtökohta ovat juuri ihmisten omat kokemukset. Nämä ovat usein seurausta ulkopuolelta tulleista normeista, jotka saattavat olla keskenäänkin ristiriitaisia. Niiden perusteella tulee mieleen se, kun Jeesus moitti fariseuksia siitä, että he sälyttävät ihmisten päälle kohtuuttomia taakkoja joita eivät itse ole valmiita kantamaan. Raamatustakin saadaan tukea hyvin monenlaisille normeille. Tärkeimpiä periaatteita ovat rakkaus, toisen ja itsensä kunnioittaminen ja vastuullisuus.
Terveessä hengellisessä yhteisössä pitäisi Kettusen mukaan kuunnella aina yksilön ääntä.
– Kuulijoiden joukossa on niitä, jotka eivät ole yltäneet yhteisön ihanteisiin.
– Pitäisi myös miettiä, mitkä asiat ovat jumalasuhteen peruspilareita. Jos moraalista tulee kaiken kattava asia, jumalasuhde voi vääristyä ja seurauksena saattaa olla tekojen kristillisyys ja moraalista on vaarassa tulla Jumalalle uskon mittatikku. Tällöin rukoukset, Raamatun lukeminen ja kirkossa käynnit voivat tulla kelvollisuuden mittareiksi.
Professori Paavo Kettunen luennoi aiheesta ”Hengellinen yhteisö ja seksuaalisuuteen liittyvä häpeä” Maailman Aids-päivän seminaarissa Itä-Suomen yliopistossa 1.12. Seminaarin järjestävät Suomen Lähetysseura, Karjalan teologinen seura ja Joensuun ev.lut. seurakunnat.
Seminaarissa pohditaan kirkon roolia Hiv/aids kysymykseen liittyvän häpeän murtamisessa sekä meillä että Afrikassa ja keskustellaan hiv-tartunnan saaneiden syrjinnästä.
Tänä vuonna ilmestyi Kettusen tutkimus Kätketty ja vaiettu. Suomalainen hengellinen häpeä (Kirjapaja).
