Syyskuun alusta eläkkeelle jäänyt porvoolainen sosiaalineuvos Krister Lindberg on tehnyt mittavan lähes 40-vuotisen elämäntyön sosiaalialalla. Lindberg aloitti kristillistä päihdehoitoa, avustus- ja diakoniatyötä tekevän Samaria ry:n osa-aikaisena toiminnanjohtajana vuonna 1973 ja siirtyi kokopäiväiseksi vuonna 1980. Varsin vaatimattomasta alusta ponnistaneella yhdistyksellä on nyt 60 tukiasuntoa, noin 50 työntekijää ja kahdeksan kirpputoria sekä kolme hoitokotia. Lisäksi toimintaa on Virossa, jossa on kolme hoitokeskusta, ja Liettuassa yksi perhekeskus.
– Ehkä suurin elämääni vaikuttanut tekijä oli, että oma isäni teki uskonratkaisunsa 27-vuotiaana. Hän oli käyttänyt aika paljon alkoholia, mutta siitä hetkestä alkaen hän ei ottanut tippaakaan. Isän esimerkki on puhutellut loppuelämän, Krister Lindberg toteaa.
Toinen lapsuudesta saatu ohjenuora oli luottamuksen osoittamisen merkitys.
– Olen pyrkinyt sosiaalityössä osoittamaan luottamusta antamalla entisille varkaille avaimia esimerkiksi työtiloihin. Kun ihminen kokee saavansa luottamuksen, hän harvoin sitä rikkoo.
Merimies
Lindberg seurasi laivuri-isänsä jälkiä merenkulkualalle. Hän kouluttautui työnsä ohessa ylikonemestariksi. Hän kävi yli 35 maassa kauppalaivoilla. Myöhemmin hän oli muutaman vuoden Silja Linen palveluksessa ykköskonemestarina.
– Pidin merimiehen ammatista, mutta epäsäännölliset työajat eivät sopineet pienten lasten isälle. Vaihdoin Nesteelle tuotantomestarin hommiin. Nesteeltä siirryin sitten aikanaan Samarian palvelukseen.
Piispan tuki
Vuodet Samarian työn kehittäjänä ovat merkinneet monia rohkeita askelia lähes tyhjän päälle. Eräs sellainen oli aikanaan sopivan kiinteistön löytäminen tukiasunnoille.
– Päihdekuntoutujille kuuluvat aivan yhtä hyvät asumisolosuhteet kuin kelle tahansa veronmaksajalle. Ei kuntoutujaa pidä laittaa jonnekin lähiön mörskään sen takia, että hän on sortunut alkoholiin. Porvoon keskustasta tuomiokirkon vierestä kaupungin yhdeltä parhaimmista tonteista tuli seitsemän rakennuksen kokonaisuus myyntiin. Onnistuimme saamaan kasaan 20 000 markan käsirahan. Ostimme siis 2,25 miljoonan markan kiinteistöt käytännössä ilman rahaa.
Kun mikä tahansa yhdistys perustaa alkoholistien tukiasuntolan keskelle Porvoon vanhaa kaupunkia, ei voi välttyä ympäristön reagoimiselta. Yleinen mielipide olisi voitettava puolelleen.
– Ensimmäisenä reagoi piispa Erik Vikström, joka asui naapuritontilla. Hän kirjoitti lehteen meidän toimintaamme puoltaneen artikkelin ja toivotti tervetulleeksi vanhaan kaupunkiin. Sen jälkeen ei kukaan kehdannut esittää vastalauseita.
Krister Lindbergin elämänvaiheista lisää Suomen Viikkolehden numerossa 35.