Kirjoittanut
Kunnalliset päiväkodit ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ovat perinteisesti tehneet monenlaista yhteistyötä. Vuonna 2023 seurakuntien ja päiväkotien yhteistyö tiivistyi entisestään, kirkon viestinnän tiedotteessa kerrotaan
Kirkon ja kuntien varhaiskasvatuksen yhteisiä tilaisuuksia järjestettiin ympäri Suomen yhteensä 6890, joissa oli osallistujia yli 280 000. Koko vuonna kirjattiin yli 40 000 osallistumiskertaa enemmän kuin edellisvuonna.
”Mielestäni tämä kertoo yhteistyön monipuolisuudesta, laaja-alaisuudesta ja tarpeesta varhaiskasvatuksessa. Yhteistyö nähdään merkityksellisenä ja omalle työlle tukea antavana tekijänä”, arvioi Espoon seurakuntayhtymän kasvatuksen asiantuntija Tiina Hänninen tuoreita tilastolukuja.
”Noin kaksikolmasosaa seurakuntien ja päiväkotien yhteistilaisuuksista on katsomuskasvatusta sekä luonteeltaan yleissivistävää. Kolmannes tilaisuuksista on uskonnollisia”, kertoo varhaiskasvatuksen ja katsomuskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen Kirkkohallituksesta.
Katsomusten ymmärtämiselle on tarve
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) on arvioinut paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumista päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Raportissaan se korostaa katsomuskasvatusta yhtenä suositeltuna kehittämiskohteena kuntien varhaiskasvatuksessa. Alueen erilaiset katsomusyhteisöt voivat tarjota monipuolisia resursseja lasten katsomusosaamisen tukemiseksi.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja varhaiskasvatuksen yhteistyöhön liittyy monenlaisia ulottuvuuksia. Kirkolla on mahdollisuus tarjota sisältöjä paitsi lapsille myös päiväkotien henkilöstölle.
”Ihmisyyden perustaitoja on se, miten ollaan hyvä toiselle. Luonto- ja ympäristösuhde, etiikka ja katsomuskasvatus, suru lapsen elämässä, aineeton kulttuuriperintö, autenttiset tilat oppimisen ja leikin paikkoina sekä taidelähtöiset menetelmät ovat esimerkkejä yhteistyön teemoista ja sisällöistä”, varhaiskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen kuvaa.
”Lasten katsomusosaamisen vahvistamisen lisäksi seurakunnat tarjoavat myös monenlaisia väyliä vahvistaa kunnan varhaiskasvatuksen henkilöstön hyvinvointia, esimerkiksi retriittien ja pyhiinvaelluksien muodossa”, hän kertoo.
Uusia alkuja koronavuosien jälkeen
Koronavuosien jälkeen kuntien varhaiskasvatuksessa on uudelleen hyödynnetty lähialueen yhteistyömahdollisuuksia ja rikastettu oppimisen mahdollisuuksia.
”Tulevaisuudessa katsomuskasvatuksen ja päiväkotiyhteistyön merkitys kasvaa entisestään. Se on keskeinen osa seurakuntien varhaiskasvatusta ja tulevien lastenohjaajien sekä varhaiskasvatuksen ohjaajien koulutusta”, Tiina Hänninen avaa.
”Katsomusdialogin ja uskontolukutaidon merkitys korostuu, ja meillä on vahva osaaminen näillä aloilla. Olemme ammattilaisia kuuntelemisessa ja kohtaamisessa. Yhteistyö on luonteva tapa edistää kaikkien lasten hyvinvointia ja uskonnonvapautta”, hän jatkaa.
Kirkkohallituksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen puolestaan katsoo, että kuntien ja seurakuntien välisellä yhteistyöllä rakennetaan kestävää ja vastuullista tulevaisuutta.
”Maailmanpoliittinen tilanne laittaa meidät pohtimaan myös toivon ja rauhan kysymyksiä. Monet meistä tarvitsevat paikkoja ja välineitä pohtia pieniä ja suuria elämänkysymyksiä”, Tahvanainen sanoo.
Kirkon viestintä
