Kirjoittanut
Tällä hetkellä Suomessa ei ole meneillään saatananpalvontaan tai okkultismiin liittyvää buumia. Seksuaalisuuden rikkonaisuus uhkaa nykynuoria okkultismia enemmän, terapeutti sanoo.
Koulu- ja nuorisotyöntekijä, sielunhoitoterapeutti, psyk. EAT Päivi Niemi on erittäin hyvillään siitä, ettei Suomen nuorison keskuudessa ole tällä hetkellä samanlaista satanismiin kohdistuvaa muotibuumia, kun noin 15 vuotta sitten. Vuosien 1995-2000 välissä nuorten maailmassa oli paljon kiinnostusta okkulttistisia asioita kohtaan mutta suurin innostus alkoi kuitenkin laantua 2000-luvun taiteessa.
Päivi Niemen terapiavastaanotolle tulee aikuisia, jotka haluavat käydä läpi kipeää murrosikäänsä ammattiauttajan kanssa. Monilla pahan olon ja syrjäytymisen kanssa käsi kädessä kulki kiinnostus okkultismiin ja satanismiin.
– Omasta nuoruudestani muistan, miten ensiksi tuli punk-aalto, sen jälkimainingeissa tuli hevi-aalto, josta nousi erillinen, rohkeasti kristillisiä arvoja vastaan nouseva okkultistinen suuntaus. Tämän jälkeen nuorten maailmassa on ollut nähtävissä noituuteen, wiccalaisuuteen ja uuspakanuuteen liittyviä pienempiä ilmiöitä, Niemi luettelee.
Niemi toteaa, että viimeisin tsunamin tavoin nuorten keskuuteen iskenyt etsimisen aalto liittyy seksuaalisuuteen ja omaan identiteettiin. Omaa minuutta on vaikea löytää vääristymien keskeltä. Asiat hämmentävät, vaivaavat, kiusaavat, aiheuttavat ristiriitoja ja repivät nuoria Niemen mukaan rikki.
Satanismi on vihan ideologia
Terapeuttina Päivi Niemi näkee asian niin, että nuorten kääntymisessä satanismin ja okkulttisten asioiden pariin on kysymys keinosta käsitellä omaa turhautumista, pahaa oloa ja vihaa.
Nuoren ajautuminen pimeyden äärelle kertoo yleensä rapistuneesta vanhemmuudesta. Nuoria täytyisi pystyä auttamaan elämän pettymysten ja kasvukipujen käsittelyssä. Jos ei ole ketään, joka ottaa aggressioita vastaan, viha kääntyy silloin helposti nuorta itseään vastaan.
– Satanismi ja saatananpalvonta ovat vihan ideologia. Niissä on luvallista vihata. Tälläkin hetkellä monet tarvitsevat kuuntelemista ja läsnäoloa, eivät niinkään sitä, että heille puhutaan. Puhumalla emme voita mitään, jos emme voi kuunnella, Niemi kiteyttää.
Vaikka Päivi Niemi tietääkin omakohtaisten kokemusten kautta saatanan voiman todellisuuden, hän kehottaa kristittyjä kuitenkin suhtautumaan viisaasti ja maltillisesti henkimaailman olemassaoloon.
Niemi toteaa, että niin sanottuja manifestaatioita, joissa ihmisen käyttäytymisessä näkyy pahan läsnäolo tavalla, mikä ei ole enää minkään diagnoosin avulla selitettävissä, näkee Suomessa melko harvoin.
Pahuutta on joka puolella
Päivi Niemen mielestä tärkeämpää kuin rajoittaa pahan olemassaolo ja toiminta satanistisen musiikin kuunteluun, okkultisten elokuvien katseluun tai itsensä viiltelyyn on muistaa, että paha toimii etsimättäkin ihmisten elämässä.
– On helppo saada väärä turvallisuuden tunne siitä kokemuksesta, että paha on aina jossakin muualla. Pahan olemassaolon huomaa kuitenkin esimerkiksi pahan puhumisessa ja kristittyjen välisissä riita-asioissa, Niemi sanoo.
– Onhan se äärimmäisen surullista, kun nuorille tehdään esimerkiksi pelejä ja musiikkia, jotka liittyvät kiinteästi pahan läsnäolon etsimiseen. Yksi saatananpalvoja kuitenkin kerran totesi minulle, että täällä Suomessa on vaikea päästä riivatuksi vaikka haluaisikin, koska ihmiset rukoilevat niin paljon, Niemi hymyilee.
