Kirjoittanut
Elämän Puolesta -tapahtuma kokosi lauantaina 11. syyskuuta lähes kolmesataa ihmistä Eduskuntatalon eteen puolustamaan kohdussa elävien lasten yhdenvertaista oikeutta elämään. Tapahtuma päättyi kansanedustaja Päivi Räsäsen puheeseen.
Suomen ensimmäinen Marssi Elämän Puolesta aloitettiin Senaatintorilta, jossa lääkäri Miikka Nummenpää piti tapahtuman aloituspuheen. Hän totesi avauspuheessaan, että ihmiselämän alku kahden sukusolun yhtyessä on tieteellinen, ei uskonnollinen asia.
Nummenpää painotti myös, ettei kohdun sisällä olevan lapsen oikeuksien puolesta puhuminen merkitse naisen oikeuksien vastustamista, sillä jokainen ihminen, olipa hän terve tai sairas, on yhtä arvokas ja yhtä suuri lahja.
Eduskuntatalolla
Senaatintorilla pidetyn avauspuheen jälkeen marssi siirtyi Eduskuntatalolle, jossa ihmisoikeusjärjestö Artikla 3:n
puheenjohtaja ja lääkäri Marika Kaksonen jatkoi syntymättömien lasten yhdenvertaisuusteemalla.
Hän toi puheessaan esiin huolen OmaTahto2020 -kansalaisaloitteesta, jossa abortti suoritettaisiin naiselle välittömästi naisen tahdosta, ilman että abortin hakemisen syistä tarvitsisi keskustella.
– Tämä satuttaisi toteutuessaan syntymättömien lasten lisäksi erityisesti niitä tyttöjä ja naisia, jotka hakevat aborttia vastoin tahtoaan väkivaltaisen kumppanin,
hyväksikäyttäjän tai ihmiskauppiaan painostamina tai vaikeiden olosuhteiden aiheuttaman hetkellisen epätoivon vallassa. Näiden haavoittuvaisten ihmisten tunnistaminen ja auttaminen muuttuisi tämän lakimuutoksen myötä lähes mahdottomaksi, ja ei-toivottujen aborttien määrä todennäköisesti lisääntyisi.
Abortti on kipu naisille
Kaksosen puheen jälkeen Oikeus elämään -yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Morgan-MacKay kertoi omakohtaisen ja liikuttavan kokemuksen abortin läpikäymisestä.
– Vaikka minulla oli pelko siitä, miten pärjään vauvan kanssa, ja olin jo varannut ajan aborttiin, huomasin kuinka yritin suojella tätä lasta. Kuulostaa ristiriitaiselta, mutta uskon, että Jumalan säädökset on kirjoitettu meidän sydämiin ja tiedämme, että viattoman ihmisen elämää ei saisi ottaa.
– Abortin todellisuus löi vasten kasvojani toisessa abortissani. Silloin näin abortoidun vauvani. Vaikka hoitohenkilökunta oli juuri vakuutellut, että kyseessä on vain muutaman millin kokoinen pieni alkio, niin kuitenkin hetkeä myöhemmin pitelin käsissäni muutamien senttien kokoista, täydellistä pientä ihmistä – jolla oli silmät, suu, kädet ja varpaat.
Abortti todella rikkoi minut, Morgan-MacKay sanoi.
– Ja se on rikkonut niin monia naisia. Toivon, että voisin nähdä päivän, jolloin syntymättömille lapsille annettaisiin se ihmisoikeus, joka heille kuuluu: oikeus elää. Ja toivon, että heräisimme yhteiskuntana siihen, mitä voisimme tehdä auttaaksemme näitä perheitä, jottei yhdenkään lapsen tarvitsisi enää kuolla.
Päätöspuhe
Tilaisuuden päätti kansanedustaja Päivi Räsänen. Hän totesi, että jokainen meistä on ollut joskus kohtuvauva ja aivan yhtä arvokas silloin kuin nytkin. Räsänen muistutti, että lakeja voidaan myös muuttaa lapsen elämää suojelemaan.
– Samalla, kun pyrimme lainsäädännön muutoksiin, meidän tulee kehittää myös tukitoimia naisille, jotka ovat tulleet raskaaksi vaikeassa elämäntilanteessa. On myös kestämätöntä, että hyvinvointiyhteiskunnassamme tehdään lähes kaikki abortit sosiaalisin perustein. Sosiaalisia ongelmia tulee ratkoa sosiaalipoliittisin keinoin, ei elämää lopettamalla
– Ajattelen, että kyllä tästä aiheesta puhuttaessa tarvitaan myös anteeksiannon ja armon sanomaa. Kristittynä koen, että on valtava etuoikeus lähestyä aborttikysymystä armon varassa ja armoa tarjoten.
Räsäsen puheen voit katsoa kokonaisuudessan yllä olevasta videosta. Koko marssin ja sen puheet voit halutessasi katsoa täältä. Videot on julkaistu Youtube-kanavalla Espoon Kotikirkko.
Kuvat: Seppo Haavisto
Artikkelikuva: Espoon Kotikirkko
