Kansanedustaja Päivi Räsänen ennakoi, että eutanasian osalta tehdään päätöksiä vasta seuraavan eduskunnan kaudella.
Lääkäri, kansanedustaja Päivi Räsänen (KD) puolustaa lääkäreiden ja muun terveydenhuollon henkilöstön oikeutta toimia omantuntonsa mukaan elämää päättävissä toimenpiteissä. Räsänen arvioi käytävää eutanasiakeskustelua keskiviikkona Teologisilla opintopäivillä Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa.
Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta muissa EU-maissa annetaan henkilöstölle oikeus toimia omantuntonsa mukaan. Räsäsen mukaan myös lääkärijärjestöjen kansainvälisissä eettisissä kannanotoissa on todettu, että eutanasia on lääkärien etiikan ja Hippokrateen valan vastaista toimintaa. Osa lääkäreistä onkin toivonut, että lääkäreistä ei tehtäisi nykyajan ’pyöveleitä’ eutanasialainsäädännön myötä.
– EU-maista ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa henkilöstöllä ei ole mahdollisuutta kieltäytyä abortista, eikä siten myöskään eutanasiasta, Räsänen sanoi.
Lääketieteen kehitys luo uusia ristiriitatilanteita
Räsäsen mukaan terveydenhuollon henkilöstö on jo nyt eettisesti tukalassa tilanteessa, koska keskoshoito on kehittynyt niin, että sen avulla voitaisiin tänä päivänä pelastaa osa abortoitavista sikiöistä. Räsänen kuvasi tilannetta, jossa pitkälle edenneessä raskaudessa abortin jälkeen sikiö on hetken elossa, huitoo esimerkiksi käsiään ja tekee hengitysliikkeitä.
– Olemme absurdissa tilanteessa, jossa raskauden keskeytyksessä elossa oleva sikiö on hetken hengissä, Räsänen sanoi.
Eutanasian haluamiseen vaikuttaa yksinäisyyden kokemus
Eutanasian osalta kansalaisaloite sen laillistamisesta etenee ja tällä hetkellä valtaosa suomalaisistakin suhtautuu sen sallimiseen myönteisesti. Päivi Räsänen kuitenkin ennakoi, että tällä vaalikaudella eduskunta ei vielä päätöstä asian suhteen tee, koska lain asiaa ei ole vielä riittävästi valmisteltu lainsäädäntöprosessin kannalta. Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta Räsänen kaipaa selvää kannanottoa eutanasiaan.
– Kirkon perusopetukset ihmisarvosta velvoittavat kirkkoa puolustamaan elämää ja myös omantunnonvapautta ammattihenkilöstölle, Räsänen totesi.
Räsänen viittasi Hollannissa tehtyihin selvityksiin eutanasiaan johtavista syitä. Siellä suurin syy eutanasian haluamisen taustalta löytyy ihmisten syvästä yksinäisyyden tunteesta sekä pelosta, että ihminen jää muiden avusta riippuvaiseksi.
– Näissä tilanteissa ratkaisu ei ole kuolonpiikki, vaan hyvä saattohoito, Räsänen kiteytti.
Usein eutanasian puolustajat vetoavat sietämättömien kipujen loppumiseen saattohoitovaiheessa, mutta Räsänen muistutti siitä, että näissäkin tilastollisesti harvinaisissa tilanteissa on mahdollisuus käyttää vielä sedaation eli kivuttomaan tajunnan tasoon vaivuttamisen keinoja. Oireita lievittävä saattohoito onkin parantunut Suomessa viime vuosina, mutta sen suhteen on paljon kehitettävää, minkä myös monet eutanasian puolustajat ovat todenneet.