Kirjoittanut
Kansanedustaja (kd.) Päivi Räsänen sai odotetusti vapauttavan tuomion häntä vastaan esitetyistä syytteistä. Ratkaisu oli merkittävä kristittyjen sanan- ja uskonnonvapauden kannalta.
Päivi Räsäsen tutkinta- ja oikeusprosessi käynnistyi jo kesällä 2019, kun silloinen valtakunnansyyttäjä nosti häntä vastaan syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Räsänen järkyttyi siitä, että hänen väitettiin sanovan sellaista, mitä hän ei ollut todellisuudessa koskaan sanonut. Hän yritti oikaista valheellisia väitteitä tiedotteella, muttei saanut ääntään kuuluviin.
– Jouduin roikkumaan vuoden ajan ennen käräjäoikeuden päätöstä sellaisessa tilassa, että suuhuni laitettiin asioita, joita en ollut sanonut.
Räsänen sai vapauttavan tuomion, mutta valtakunnansyyttäjä halusi viedä tapauksen hovioikeuteen. Sielläkin katsottiin, etteivät kansanedustajan kirjoitukset tai puheet olleet lainvastaisia eikä niiden motiivina ollut loukata mitään ihmisryhmää, ja Räsänen vapautettiin syytteistä.
– Tämä vahvisti sen, että Raamatun siteeraaminen ja sen osoittaminen, että ajattelee niin on täysin luvallista myös ajankohtaisissa, kiistanalaisissa kysymyksissä.
”Kristittyjä pyritään rajoittamaan”
Päivi Räsäsen tapaus on ollut merkittävä muun muassa siksi, ettei Raamattuun perustuvaa vakaumusta ole koskaan aiemmin käsitelty rikosasiana.
– Se mitä Päiville on tapahtunut on kuva laajemmasta ilmiöstä, joka on voimissaan kaikkialla länsimaissa. Sanan- ja uskonnonvapaus on haastettuna ja on paljon sellaista ilmapiiriä, jossa esimerkiksi kristittyjä pyritään rajoittamaan siinä, mitä he saavat sanoa julkisuudessa, kertoo Uusi Tie -lehden päätoimittaja ja Sanan- ja uskonnonvapaus ry:n hallituksen jäsen Santeri Marjokorpi.
– Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista itseä ja omia ajatuksia. Se ei ole siinä mielessä ehdoton, että on olemassa tietyt rikoslain pykälät, jotka rajoittavat sitä. Mutta Päivi Räsäsen tapauksessa sananvapautta ei ole rikottu.
Tapaus sai monet kristityt pohtimaan, uskaltaako mielipiteitään enää kertoa joutumatta maalitetuksi tai oikeuteen. Vapauttavat tuomiot ovat lievittäneet pahimpia pelkoja.
– Voi olla, että tämä kääntyi parhaaksi sananvapauden kannalta, Marjokorpi sanoo.
Lainsäädäntö kaipaa tarkkarajaisuutta
Valtakunnansyyttäjä on pohtinut Räsäsen tapauksen viemistä korkeimpaan oikeuteen. Varsinkin syytteet alunperin nostaneen valtakunnansyyttäjän missiona on ollut taistella vihapuhetta vastaan.
– En moiti syyttäjää, hänellä on siihen oikeus. Mutta valtakunnansyyttäjän tulisi pysyä totuudessa. Totuuden vastaisia syytteitä ei pitäisi kenenkään viranomaisen esittää, Päivi Räsänen muistuttaa.
Laissa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan säädetään, ettei ketään saa uhata, panetella tai solvata. Lakia on mahdollista tulkita kuitenkin hyvinkin eri tavoin kuten Räsäsen tapauksessa. Hän toivookin, että lakia tarkennettaisiin.
– Tarkkarajaisuus lainsäädännössä pitäisi olla paremmalla tasolla. Jos korkeat viranomaiset ovat samoista pykälistä ja samoista puheista tai teoista näin eri mieltä, niin onhan se kansalaisen oikeusturvan kannalta aika hankala, jos hän ei tiedä, missä lain rajat menevät.
Ohjelma on katsottavissa myös Permanto-suoratoistopalvelusta tästä linkistä.
Elina Uusikylä
