Lähetysseura tukee Palestiinalaisalueella kolmea luterilaista koulua. Yllättävää on, että kouluissa noin puolet oppilaista on muslimeja ja puolet kristittyjä. Miksi muslimiperheetkin haluavat laittaa lapsensa kristittyihin kouluihin?
”Tässä koulussa on hyvä ilmapiiri. Meistä osa on ollut täällä pitkään ja osa vasta pari vuotta. Vietämme vapaa-aikaakin yhdessä, eikä sillä ole merkitystä, että tulemme erilaisista taustoista”, sanoo ryhmä Beit Sahourin luterilaisen koulun 16-vuotiaita nuoria.
He ovat juuri aloittaneet viimeisen lukuvuotensa tässä yksityisessä koulussa, joka tekee yhteistyötä Suomen Lähetysseuran kanssa.
Palestiinalaisalueella on yhteensä reilu miljoona 1.–10.-luokkalaista ja kolmenlaisia kouluja: palestiinalaishallinnon alaisia julkisia kouluja, YK:n ylläpitämiä pakolaisleirien kouluja sekä erilaisia yksityisiä kouluja.
Julkisia kouluja on noin 1 300, YK:n kouluja ja yksityisiä kouluja kumpiakin yli 300 (Unicefin raportti, pdf). Monet yksityiskoulut ovat joko selkeän islamilaisia tai kristillisiä. Esimerkiksi katolisella kirkolla on omat koulunsa lähes kaikissa kaupungeissa.
Islamilaiset arvot painottuvat julkisissa kouluissa
”Täällä kaikki kristityt perheet haluavat lapsensa kristittyyn yksityiskouluun, vaikka se olisi taloudellisesti vaikeaa. Vain erittäin köyhien kristittyjen lapset käyvät julkisia kouluja”, kertoo Rana Zeidan, joka työskenteli aiemmin 12 vuotta luterilaisten koulujen sosiaalityöntekijänä ja toimii nyt kirkon diakoniatyön vastaavana.
Kyse ei ole pelkästään oppimistuloksista, sillä osa Palestiinalaisalueen julkisista kouluista menestyy kansallisissa loppukokeissa yksityiskouluja paremmin.
Zeidanin mukaan julkisissa kouluissa luokat ovat suuria ja niissä painottuvat islamilaiset arvot ja opetukset, vaikka varsinaista uskonnonopetusta pitää ainakin lain mukaan järjestää erikseen kristityille ja muslimioppilaille.
Kyse on myös siitä, että kristillisissä kouluissa jokaisesta lapsesta välitetään yksilönä.
”Kyse on myös siitä, että kristillisissä kouluissa jokaisesta lapsesta välitetään yksilönä. Niissä painotetaan Raamatusta tulevien arvojen ja hyvän käytöksen merkitystä. Julkisissa kouluissa näkee paljon huonoa käytöstä ja esimerkiksi tupakointia”, Zeidan sanoo.
Luterilaisissa kouluissa tytöt ja pojat opiskelevat yhdessä myös ylemmillä luokilla. Julkisissa kouluissa koulua käydään usein erikseen viimeistään tässä vaiheessa.
Koulumaksut ovat monelle liian kalliit
Lähetysseuran yhteistyökumppanilla, Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisella kirkolla on yhteensä neljä koulua. Niissä on kaikkiaan yli 2 000 oppilasta.
Lähetysseura tukee kolmea kirkon koulua. Beit Sahourin koulu toimii Beit Sahourin kaupungissa Betlehemin kupeessa, Dar Al-Kaliman koulu sijaitsee Betlehemin kaupungin alueella ja School of Hope eli Toivon koulu Ramallahissa.
Luterilaisten koulujen maksut ovat noin 1 200–1 500 euroa vuodessa, joka on monelle enemmän kuin kuukauden palkka. Useissa perheissä on useampi koululainen, joten koulumaksut ovat iso menoerä.
Lähetysseura tukee noin 200 lapsen koulunkäyntiä näissä kouluissa. Lisäksi Lähetysseura on mukana kirkon diakoniatyössä, jonka kautta voidaan myös tukea väliaikaisesti perheiden taloudellista tilannetta – esimerkiksi juuri koulumaksuissa auttaen. Tuen piirissä on sekä kristittyjen perheiden että muslimiperheiden lapsia.
Luterilaiset koulut toimivat kristityillä alueilla
Palestiinalaisalueen asukkaista yli 95 prosenttia on muslimeja. Alueella elää noin 1–2 prosentin kristitty vähemmistö, josta suurin osa on muslimien tavoin etniseltä taustaltaan arabeja.
Luterilaisen kirkon koulut toimivat alueilla, joissa kristityt ovat joko enemmistönä tai vähintäänkin merkittävänä vähemmistönä. Beit Sahour on edelleen selkeästi kristitty kaupunki, mutta Betlehemissä ja Ramallahissa muslimit ovat nykyisin enemmistönä.
Yllättävää on, että luterilaisen kirkon kouluissa noin puolet oppilaista on muslimeja ja puolet kristittyjä. Suhde vaihtelee kouluittain.
Miksi muslimiperheet haluavat laittaa lapsensa avoimen kristittyihin kouluihin?
Rana Zeidanin mukana kyse on jo mainitusta hyvästä ilmapiiristä ja siitä, että jokaisesta lapsesta välitetään. Beit Sahourin koulun rehtori Georgette Hazboun Rabadi vahvistaa tämän.
”Kun työskentelemme lasten kanssa, emme keskity opettamaan vain materiaaleja, jotka ovat kirjoissa. Työskentelemme persoonien ja yksilöiden kanssa. Yritämme tarjota heille oikeanlaista huolenpitoa ja oikeanlaisen kokemuksen”, hän sanoo.
”Keskitymme yksilöihin, jotta he sopeutuvat tähän yhteiskuntaan tai jos he matkustavat muualle, he sopeutuvat myös sinne.”
Luterilaisissa kouluissa muslimeille ja kristityille järjestetään omat uskontotunnit, mutta 1–2 kertaa kuukaudessa on yhteinen uskontotunti.
Lapsille tasavertaiset mahdollisuudet
Pitkäkestoinen konflikti Israelin ja Palestiinalaisalueen välillä vaikuttaa täällä ihmisten elämään monella tapaa.
Lähetysseuran tavoitteena on, että lapset saavat tasavertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen ja pystyvät tulevaisuudessa ammatillisesti ja omilla valmiuksillaan vahvistamaan alueen tulevaisuutta ja rauhanomaista yhteiseloa. Koulutyö vahvistaa myös kirkon ja kristittyjen asemaa alueella.
”Sen lisäksi, että Lähetysseura auttaa perheitä koulumaksuissa, tuemme myös näiden koulujen rauhankasvatustunteja, nuorten johtajuuskoulutusta, erityisopetusta ja henkilökunnan ammattitaitoa”, kertoo aluejohtaja Janetta Vettenranta.
”Rauhankasvatus tarjoaa työkaluja väkivallattomaan ongelmanratkaisuun. Nuorten johtajuusohjelmaan valitut nuoret omaksuvat taitoja ja asenteita, jotka auttavat heitä vahvistamaan omaa yhteisöään.”
Luterilaisissa kouluissa on myös paljon muita kursseja, jotka tukevat lasten kokonaisvaltaista oppimista ja kasvua. Esimerkiksi musiikkiterapiassa keskitytään kuuntelutaidon, itsetunnon ja suvaitsevaisuuden vahvistamiseen.
Nuorten tulevaisuus on epävarma
Palestiinalaiset arvostavat koulutusta. Unicefin mukaan yli 95 prosenttia Palestiinalaisalueen lapsista osallistuu perusopetukseen ja suurin osa heistä läpäisee alakoulun. Moni jatkaa kouluttautumista yliopistoon asti – joko ulkomailla tai paikallisissa korkeakouluissa.
Perheiden köyhyys ja vanhempien kouluttamattomuus kuitenkin lisäävät todennäköisyyttä koulunkäynnin keskeyttämiseen. 15 ikävuoteen mennessä pojista 25 prosenttia ja tytöistä 7 prosenttia keskeyttää koulunkäynnin (Unicefin tilastoja).
Tulevaisuus näyttäytyy nuorille epävarmana – paitsi pitkittyneen konfliktin myös erittäin korkean nuorisotyöttömyyden vuoksi. Palestiinalaisalueen nuorisotyöttömyysaste on noin 40 prosenttia.
Beit Sahourin koululla yksi tapa vastata tähän on vahvistaa akateemisten opintojen ohella myös nuorten ammatillista osaamista.
”Koulullamme on toiminut jo 35 vuoden ajan erityinen ammatillisen koulutuksen ohjelma. Opetamme lapsille perinteisiä työskentelytapoja ja ammatteja, kuten oliivipuun kaiverrusta ja kynttilöiden, mosaiikkitöiden ja keramiikan valmistusta”, kertoo rehtori Georgette Hazboun Rabadi.
Teksti: Heli Vuohelainen