Kirjoittanut
Perusta-lehden Teologisten opintopäivien viimeisessä paneelikeskustelussa puhuttiin konservatiivien ja liberaalien välisistä suhteista kirkossa ja sen herätysliikkeissä. Keskustelijat eivät olleet aivan tyytyväisiä käsitteisiin liberaali ja konservatiivi, mutta ne todettiin riittävän käyttökelpoisiksi, koska parempiakaan ei ole.
Keskustelussa sivuttiin myös lähetysmäärärahakiistoja ja Oulun agnostikkoiltoja, joiden järjestäjiin kuulunut pastori Stiven Naatus oli yksi panelisteista.
– Agnostikkoiltojen tavoitteena oli avata kirkon ovia myös niille, jotka eivät usko niin kuin kirkko opettaa, Naatus perusteli.
– Jos heti ilmoitetaan, mikä on totuus, keskustelua ei synny.
Yleisökysymyksissä heräsi huoli siitä, ollaanko agnostista ajattelua tuomassa agnostikkoiltojen mukana kirkkoon. Naatus vastasi, ettei hän mene esimerkiksi saarnatuoliin tai kastetilaisuuteen agnostikkoiltojen mukaisella asenteella.
– Mutta sielunhoidollisessa keskustelussa on kuunneltava myös toisen osapuolen mielipiteitä. Jos kirkon jäsen on agnostikko, silloinhan agnostisismia on jo kirkossa.
– Kirkon tehtävä on avata ovia myös niille jäsenille, jotka eivät ehkä ole vuosiin osallistuneet sen toimintaan, Naatus sanoi.
”Kirkko on alkanut näyttää ovea”
Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) lähetysjohtaja Pekka Huhtinen huomioi, että ennen herätysliikkeitä kutsuttiin laajalti ”kirkon voimavaraksi”, mutta nyt kyseiset äänenpainot ovat häipymässä.
– On alettu myös näyttää ovea, Luther-säätiölle ja muillekin. Tämä on uutta kirkollisessa ilmapiirissä. Kirkkohan on halunnut aina antaa tilaa.
– Jäsenkadon aikakautena tätä ei ole nyt mietitty ihan loppuun. Käydään kyllä hienoja ekumeenisia keskusteluja, mutta luterilainen tunnustus näyttää olevan ongelma, Huhtinen kritisoi.
– Usein tuntuu siltä, että suurinta suvaitsemattomuutta esiintyy siellä, missä omasta mielestä ollaan kaikista suvaitsevaisimpia, Kotimaa-lehden teologinen toimittaja Jussi Rytkönen jatkoi.
Tämä näkyy Rytkösen mukaan esimerkiksi niissä suurissa seurakuntayhtymissä, joissa lähetysmäärärahoja on lakkautettu tietyiltä lähetysjärjestöiltä.
”Kysymys neitseestäsyntymisestä on iso”
Suomen teologisen instituutin tutkija Timo Eskola katsoi, että ”on vahvoja liberaaleja tahoja, jotka yrittävät käydä taistelua”.
– Vuosien kuluessa alusta on liikkunut, vaikka me olemme olleet aika lailla paikallamme, Eskola kuvaili herätysliikkeiden suhdetta kirkkoon.
– Esimerkiksi kysymys neitseestäsyntymisestä on todella iso. Jatkuvasti joku on julkisuudessa selventämässä, millä tavalla Jeesus tällä kertaa ei syntynyt neitseestä.
Uppsalan yliopiston kirkkohistorian emeritaprofessori Ruth Franzén totesi, että liberaalien ja konservatiivien suhteet kiristyvät kirkossa väistämättä.
– Kyllä kirkko ajaa herätysliikkeet ahtaalle.
– Ja liberaalisuus yrittää tulla herätysliikkeisiinkin, koska sielunvihollinen pyrkii sinne, missä on elämää, Pekka Huhtinen jatkoi.
– Mutta on sama, sanooko joku meitä liberaaleiksi tai konservatiiveiksi. Olemme menossa Jumalan luokse ja vastaamme yksin hänelle.
Jussi Rytkönen huomautti, että kirkon eri tahojen jännitteisissä suhteissa on hyvätkin puolensa.
– Ainakin meidän on keskusteltava vakavasti perusasioista, kuten Raamatusta ja tunnustuksesta.
