Kirjoittanut
Papit ja kanttorit pitävät työnsä parhaana puolena mahdollisuutta työskennellä ihmisten parissa. Ihmisten kohtaaminen ja auttaminen eri elämätilanteissa koetaan tärkeäksi. Raskaimmaksi työssä koettiin eri tavoin työaikaan, työmäärään ja sen rajaamiseen liittyvät tekijät. Tulokset käyvät ilmi Kirkon akateemisten jäsenkyselystä.
Pappien ja kanttorien työajan hallinta on jonkin verran parantunut 2000-luvulla. Yhä useampi pappi ja kanttori kokee voivansa pitää vapaapäivänsä. Niitä, joilla vapaapäiviä jää pitämättä, on kuitenkin edelleen paljon: 45 prosenttia papeista ja 34 prosenttia kanttoreista kertoo, että vapaapäiviä jää pitämättä vähintään kerran kuukaudessa. Huomattavan monet papit ja kanttorit tekevät edelleen myös ylipitkää työviikkoa.
Vaikeuksista huolimatta ajatus säädeltyyn työaikaan siirtymisestä jakaa vahvasti mielipiteitä pappien ja kanttorien keskuudessa. Säädellyn työajan piiriin siirtymistä kannattavia oli kaksi viidestä. Eniten sitä kannattivat muualla kuin seurakuntatyössä toimivat.
Ikä vaikuttaa työhön suhtautumiseen
Tulosten perusteella työ on useimmille papeille ja kanttoreille vahvasti kutsumustehtävä. Eri-ikäisten pappien ja kanttorien keskuudessa on kuitenkin selkeitä eroja siinä, miten työhön suhtaudutaan. Erityisen selkeä ero on kanttorien keskuudessa. Vanhemman polven kanttoreiden työorientaatiota luonnehtii nuorempia vahvempi kutsumuksellinen orientaatio ja työn kokeminen elämäntehtäväksi. Sen sijaan nuoria kanttoreita luonnehtii halu toteuttaa itseään työssä. Vastaava ilmiö näkyy myös pappien keskuudessa, muttei yhtä vahvana.
Huono työyhteisö, liiallinen byrokratia ja heikentynyt taloustilanne rasittavat
Työssä raskaaksi koettiin rajattomaan työaikaan ja työmäärään liittyvien tekijöiden ohella huonoon työyhteisöön liittyvät asiat sekä toistuvat kokoukset ja monimutkainen byrokratia. Myös heikentynyt taloudellinen tilanne ja sen tuoman epävarmuus ja resurssien vähyys vaikutti ja uuvutti seurakuntatyössä.
Kirkon akateemisten AKI r.y.:n jäsenkyselyssä on neljän vuoden välein tarkasteltu Suomen kirkon pappisliiton ja Suomen Kanttori-urkuriliiton jäsenten mielipiteitä ja kokemuksia. Tutkimuksella on haluttu seurata pappien ja kanttorien työhön liittyviä kysymyksiä sekä niissä tapahtuneita muutoksia.
Tulosten pohjalta Helsingin yliopiston dosentti Kati Niemelä on kirjoittanut tutkimuksen ”Kutsumusta, auttamista ja itsensä toteuttamista – Pappien ja kanttorien suhde työhön, työhyvinvointi ja suhtautuminen ajankohtaisiin kysymyksiin Kirkon akateemisten jäsenkyselyssä 2014”.
