Kirjoittanut
Maata Näkyvissä- festareilla esiintyvä rap-artisti PapiPike kehottaa kristittyjä lopettamaan kuppikuntaisuuden. Uskovien on syytä puhaltaa yhteen hiileen. – Meillä on yksi suunta ja yksi taivas.
Lauantai-iltana Turussa, Maata Näkyvissä -festareilla keikan heittävä räppäri PapiPike (Pierlin Mpaka Makumbu) ei peittele innostustaan,
– Lupasin viime kerralla, että seuraavalla kerralla tuun ison shown kanssa ja nyt se tapahtuu. Eikä tämä tietenkään jää tähän, hän pohjustaa.
Gatorade Centerin lavalla PaPiken kanssa nähdään Jippii Youth, Musta Barbaari, Immanuel, Gracias ja joukko cheerleadereitä. Luvassa on energistä menoa, räjähtävää voimaa, vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
– On todella hyvä, että järjestetään tällaisia tapahtumia mihin ei-uskovakin voi tulla kuuntelemaan musaa ja aistimaan tunnelmaa. Kristitylle artistille tämä on tietenkin hieno juttu, koti. Nuorille taas paikka, jossa olla. Näitä pitäisi järjestää enemmän, mutta ymmärrän, etteivät rahkeet aina riitä.
Lääkkeeksi PaPike määräisi yhteen hiileen puhaltamisen.
– Ei joka seurakunnassa tarvitse järjestää omaa juttua ja pysyä siellä keskenään. Kaikkien uskovaisten pitäisi tukea tällaista toimintaa ja täyttää bussit nuorilla. Ei se ole keltään pois!
Kannattaa lukea ihmisiä
Omasta uskostaan räppäri on avoin. Muusikkopiireissä vakaumus on hyväksytty mukisematta.
– Kukaan ei ole tullut valittamaan, mutta kyllä se riippuu siitäkin, millainen itse olet. Pitää osata lukea tyyppejä. En mene heti saarnaamaan, että sun tarvii uskoa Jeesukseen. Jos joku kysyy, vastaan kyllä.
Olen ollut joissain asioissa hukassa, mutta en koskaan Jumalalta hukassa.
Kristillisten tapahtuminen lisäksi artisti keikkailee baareissa ja muilla festareilla toisentyyppisten kappaleiden kanssa. Vain joulu tekee poikkeuksen. Silloin paikassa kuin paikassa Hoosianna soi.
– Tavoitteeni on muutenkin yhdistellä juttuja, ei eritellä. Kaikkeen voi aina lisätä oman mausteensa ja suolaa, hän luonnehtii.
Armo ja lempeys toivelistalla
Nyt 36 -vuotias, kongolaissyntyinen artisti tuli uskoon hieman yli parikymppisenä. Taustalla oli rikosrekisteri ja jengielämää. Poliisiasemalla virkavallan edustaja totesi, ettei näin voisi jatkaa. Edessä olisi vankila ja karkotus maasta. Samaan hengenvetoon mies totesi, että jotkut ovat saaneet apua uskonnosta. PaPike lähti kirkkoon kokeilemaan ja vähitellen elämän suunta muuttui oikeaksi.
– No se ei ollut mulle varsinaisesti yllätys, että apu löytyy Herrasta. Olen käynyt lapsesta saakka kirkossa vanhempieni kanssa. En kuitenkaan halunnut sitä meininkiä siinä elämänvaiheessa.
Nuori mies olisi kaivannut pehmeämpää ja selkeämpää opastusta, miten elää kristittynä. Tänä syksynä elokuvateattereissa pyörinyt Jesus Revolution on hänen mielestään oiva esimerkki siitä, miten kirkot saataisiin täyteen.
– Armollisuutta, jos tekee virheen ja lempeyttä. Se, miten mä muutuin, on niin iso muutos. Jos usko voi kerran auttaa mua, se voi auttaa myös jotain toista. Olen kuitenkin tarvinnut oman polkuni, että musta on tullut näin vahva. Olen ollut joissain asioissa hukassa, mutta en koskaan Jumalalta hukassa.
